Käännetty arvonlisävero käytännössä : kyselytutkimus pääurakoitsijoille
Hanhikari-Salmi, Tiina (2012)
Hanhikari-Salmi, Tiina
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168606
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten käännetty arvonlisävero –järjestelmä on otettu vastaan rakennustyömailla ja miten rakennusyritykset ovat kouluttaneet työntekijöitään aiheesta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena työmaiden vastaaville työnjohtajille.
Käännetty arvonlisävero otettiin Suomessa rakennusalalla käyttöön 1.4.2011. Käännetty arvonlisävero tarkoittaa sitä, että aliurakoitsijat laskuttavat pääurakoitsijaa ilman arvonlisäveroa. Vasta pääurakoitsija laskuttaa koko rakennusurakan työn tilanneelta asiakkaalta verollisena ja on vastuussa koko rakentamisurakkaan sisältyvän arvonlisäveron tilittämisestä valtiolle. Käännetty verovelvollisuus koskee vain palvelun myyntiä. Jos rakentamispalvelun yhteydessä asennetaan materiaaleja, on kyse kuitenkin yhdestä kokonaisuudesta, jolloin kyse on rakentamispalvelun myynnistä. Käännetystä arvonlisäverosta on julkisuudessa kirjoitettu paljon puolesta ja vastaan. Järjestelmää on kritisoitu vaikeaselkoiseksi ja hankalaksi.
Saaduista vastauksista ilmeni, että yritykset ovat kouluttaneet hyvin työntekijöitään käännetystä arvonlisäverosta ja vastaavat työnjohtajat kokevat osaavansa ainakin järjestelmän perusteet. Vastaajat toivoivat kuitenkin, että tuleville alan ammattilaisille opetettaisiin jo koulussa perusasiat käännetystä arvonlisäverosta. Käännetty arvonlisävero on lisännyt jonkin verran töitä työmaalla, kun laskutuksen kanssa on oltava entistä tarkempi. Aliurakoitsijat ovat osanneet laskuttaa pääosin oikein joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kokonaisuudessaan käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto on tutkimuksen mukaan onnistunut ilman suuria ongelmia, vaikka järjestelmää on julkisuudessa arvosteltu runsaasti vaikeaselkoisuudestaan.
Käännetty arvonlisävero otettiin Suomessa rakennusalalla käyttöön 1.4.2011. Käännetty arvonlisävero tarkoittaa sitä, että aliurakoitsijat laskuttavat pääurakoitsijaa ilman arvonlisäveroa. Vasta pääurakoitsija laskuttaa koko rakennusurakan työn tilanneelta asiakkaalta verollisena ja on vastuussa koko rakentamisurakkaan sisältyvän arvonlisäveron tilittämisestä valtiolle. Käännetty verovelvollisuus koskee vain palvelun myyntiä. Jos rakentamispalvelun yhteydessä asennetaan materiaaleja, on kyse kuitenkin yhdestä kokonaisuudesta, jolloin kyse on rakentamispalvelun myynnistä. Käännetystä arvonlisäverosta on julkisuudessa kirjoitettu paljon puolesta ja vastaan. Järjestelmää on kritisoitu vaikeaselkoiseksi ja hankalaksi.
Saaduista vastauksista ilmeni, että yritykset ovat kouluttaneet hyvin työntekijöitään käännetystä arvonlisäverosta ja vastaavat työnjohtajat kokevat osaavansa ainakin järjestelmän perusteet. Vastaajat toivoivat kuitenkin, että tuleville alan ammattilaisille opetettaisiin jo koulussa perusasiat käännetystä arvonlisäverosta. Käännetty arvonlisävero on lisännyt jonkin verran töitä työmaalla, kun laskutuksen kanssa on oltava entistä tarkempi. Aliurakoitsijat ovat osanneet laskuttaa pääosin oikein joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kokonaisuudessaan käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto on tutkimuksen mukaan onnistunut ilman suuria ongelmia, vaikka järjestelmää on julkisuudessa arvosteltu runsaasti vaikeaselkoisuudestaan.