Pitkäaikaisen etätyön vaikutukset työhyvinvointiin ja tuottavuuteen asiantuntijatyössä
Malmivaara, Johanna (2021)
Malmivaara, Johanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103012786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103012786
Tiivistelmä
Maailmanlaajuinen koronapandemia pakotti v. 2020 maaliskuusta suuren osan tietotyötä tekevistä etätyöhön. Tämän opinnäytetyön tavoite oli tutkia, miten pitkäaikainen etätyö vaikuttaa työhyvinvointiin ja tuottavuuteen asiantuntijatyössä. Mitkä ovat yleisellä tasolla ne työhyvinvointia lisäävät osatekijät, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa ja mitkä asiat pitää ottaa etätyön johtamisessa huomioon? Kehityskohteena oli löytää keinoja, joilla voidaan tukea henkilöstön työhyvinvointia ja parantaa työkykyä ja työn imua etätyössä. Teoriaosassa tutkittiin myös henkilöstöjohtamisen kannalta niitä asioita, joiden avulla yrityksen tulos paranee.
Empiirinen tutkimus rajattiin sellaisiin esimiehiin ja asiantuntijatyötä tekeviin, jotka ovat tehneet koronaepidemian aikana pääsääntöisesti etätyötä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin kyselylomakkeella joulukuussa 2020. Kyselyyn vastasi 419 henkilöä, josta 13 % oli esimiesasemassa ja loput vastaajat tekivät asiantuntijatyötä. Kyselylomake perustui tämän opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen.
Puolet vastaajista koki terveytensä parantuneen etätyöajalla ja yli puolet koki työssään aikaisempaa vähemmän stressiä. Nämä ovat merkittäviä asioita työhyvinvoinnin, työn kuormittavuuden ja työkyvyn kannalta. Yli puolet kertoi kuitenkin puutteellisesta työergonomiasta etätyössä. Työmatkustuksen puuttuminen oli lisännyt työtehoa lähes 70 %:lla vastaajista ja osa vastaajista oli käyttänyt tämän ajan liikunnan lisäämiseen. Vastaajien itseohjautuvuus oli hyvällä tasolla. Pitkäaikaiseen etätyöhön oltiin pääosin hyvin tyytyväisiä, mutta osalla vastaajista satunnainen toimistopäivä voisi parantaa työhyvinvointia merkittävästi. Elämänhallintaan liittyvien kysymysten osalta huolta herätti ainoastaan puutteellinen työn tauottaminen ja osalla vastaajista arkiliikunnan vähäisyys. Sosiaalisten suhteiden vähäisyydestä kärsivät erityisesti yksin asuvat.
Etätyön eduiksi mainittiin mm. avoimissa kommenteissa, että etätyössä on vähemmän keskeytyksiä, jolloin työ sujuu tehokkaammin. Virtuaalipalaverit moni koki raskaiksi, ja osalla etätyö oli entisestään lisännyt palaverien määrää. Tehokkaiden palaverien rinnalle kaivattiin epämuodollisempia keskusteluita ja hyviä johtamiskäytäntöjä.
Etätyö oli keskimäärin lisännyt työhyvinvointia, joten hyväksi havaittuja etätyökäytäntöjä kannattaisi jatkaa sittenkin, kun lähityö jossain vaiheessa taas lisääntyy. Tutkimuksen perusteella työtehon lasku on todellinen uhka toimistolle palattaessa. Merkittävä tutkimustulos oli, että vain 10 % vastaajista haluaa palata pandemian jälkeen toimistolle, noin 45 % vastaajista haluaa tehdä jatkossa etätyötä yli 60 % työajasta ja 45 % vastaajista yli 80 % työajasta. Etätyön koettiin merkittävästi lisänneen työn joustavuutta sekä työn- ja vapaa-ajan mielekästä yhdistämistä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että ”uusi normaali” eli etätyö haastaa jo nyt kaupungistumisen megatrendiä ja muuttaa työelämää pysyvämmin. Tulevaisuudessa hybridimalli eli etä- ja lähityön joustavampi yhdistäminen tulee olemaan arkipäivää.
Työyhteisön yhteishengestä tulisi huolehtia laadukkailla kohtaamisilla virtuaalisesti ja fyysisesti. Ergonomiaa parantamalla kotona ja riittävällä tauotuksella, saataisiin sairauspoissaolopäiviä edelleen vähennettyä. Muita tutkimuksessa nousseita kehityskohteita olivat mm. tiedonkulun parantamisen, tuen ja palautteen lisäämisen, tarve hyvälle lähijohtamiselle sekä oikeudenmukaisten palkitsemisjärjestelmien tarve.
Empiirinen tutkimus rajattiin sellaisiin esimiehiin ja asiantuntijatyötä tekeviin, jotka ovat tehneet koronaepidemian aikana pääsääntöisesti etätyötä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin kyselylomakkeella joulukuussa 2020. Kyselyyn vastasi 419 henkilöä, josta 13 % oli esimiesasemassa ja loput vastaajat tekivät asiantuntijatyötä. Kyselylomake perustui tämän opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen.
Puolet vastaajista koki terveytensä parantuneen etätyöajalla ja yli puolet koki työssään aikaisempaa vähemmän stressiä. Nämä ovat merkittäviä asioita työhyvinvoinnin, työn kuormittavuuden ja työkyvyn kannalta. Yli puolet kertoi kuitenkin puutteellisesta työergonomiasta etätyössä. Työmatkustuksen puuttuminen oli lisännyt työtehoa lähes 70 %:lla vastaajista ja osa vastaajista oli käyttänyt tämän ajan liikunnan lisäämiseen. Vastaajien itseohjautuvuus oli hyvällä tasolla. Pitkäaikaiseen etätyöhön oltiin pääosin hyvin tyytyväisiä, mutta osalla vastaajista satunnainen toimistopäivä voisi parantaa työhyvinvointia merkittävästi. Elämänhallintaan liittyvien kysymysten osalta huolta herätti ainoastaan puutteellinen työn tauottaminen ja osalla vastaajista arkiliikunnan vähäisyys. Sosiaalisten suhteiden vähäisyydestä kärsivät erityisesti yksin asuvat.
Etätyön eduiksi mainittiin mm. avoimissa kommenteissa, että etätyössä on vähemmän keskeytyksiä, jolloin työ sujuu tehokkaammin. Virtuaalipalaverit moni koki raskaiksi, ja osalla etätyö oli entisestään lisännyt palaverien määrää. Tehokkaiden palaverien rinnalle kaivattiin epämuodollisempia keskusteluita ja hyviä johtamiskäytäntöjä.
Etätyö oli keskimäärin lisännyt työhyvinvointia, joten hyväksi havaittuja etätyökäytäntöjä kannattaisi jatkaa sittenkin, kun lähityö jossain vaiheessa taas lisääntyy. Tutkimuksen perusteella työtehon lasku on todellinen uhka toimistolle palattaessa. Merkittävä tutkimustulos oli, että vain 10 % vastaajista haluaa palata pandemian jälkeen toimistolle, noin 45 % vastaajista haluaa tehdä jatkossa etätyötä yli 60 % työajasta ja 45 % vastaajista yli 80 % työajasta. Etätyön koettiin merkittävästi lisänneen työn joustavuutta sekä työn- ja vapaa-ajan mielekästä yhdistämistä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että ”uusi normaali” eli etätyö haastaa jo nyt kaupungistumisen megatrendiä ja muuttaa työelämää pysyvämmin. Tulevaisuudessa hybridimalli eli etä- ja lähityön joustavampi yhdistäminen tulee olemaan arkipäivää.
Työyhteisön yhteishengestä tulisi huolehtia laadukkailla kohtaamisilla virtuaalisesti ja fyysisesti. Ergonomiaa parantamalla kotona ja riittävällä tauotuksella, saataisiin sairauspoissaolopäiviä edelleen vähennettyä. Muita tutkimuksessa nousseita kehityskohteita olivat mm. tiedonkulun parantamisen, tuen ja palautteen lisäämisen, tarve hyvälle lähijohtamiselle sekä oikeudenmukaisten palkitsemisjärjestelmien tarve.