Kosken klubitalon toiminnan vaikutus jäsentensä hyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia miten Kosken klubitalon toiminta vaikuttaa jäsentensä hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa klubitalon toiminnan merkityksestä mielenterveyskuntoutujien arjessa. Hyvinvoinnin käsite määriteltiin Allardtin (1976) hyvinvointiteorian avulla.

Tutkimukseen osallistui 25 Kosken klubitalon jäsentä, joista neljä hylättiin puutteellisten vastausten takia. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä käyttäen survey-kyselytutkimusta. Kyselylomake oli rakennettu 5-portaiseen likert-asteikkoon. Lisäksi lomakkeessa oli kolme avointa kysymystä. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS for Windows-tilasto-ohjelmalla. Tilastollisina menetelminä käytettiin jakauman tunnuslukuja kuten keskiarvoja ja prosenttilukuja. Lisäksi käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiota muuttujien välisen yhteyden tutkimiseen.

Tutkimuksen tulosten mukaan Kosken klubitalon toiminnalla on positiivinen vaikutus jäsentensä hyvinvointiin. Klubitalo auttaa jäseniään jokapäiväisten asioiden hoitamisessa. Klubitalo rohkaisee jäseniään työntekoon ja sen kautta jäsenet kokevat työnteon merkitykselliseksi. Klubitalo kannustaa jäseniään opiskelemaan, mutta opiskelumahdollisuuksia toivottiin lisää klubitalon sisälle. Klubitalo tarjoaa jäsenilleen sosiaalista hyvinvointia, sillä lähes kaikilla vastaajilla on ystäviä klubitalossa. Kuitenkin vain puolet jäsenistä näkee klubitalon ystäviä vapaa-ajalla ja puolet kokee yksinäisyyttä vapaa-ajallaan. Klubitalon ilmapiiriä kuvailtiin lämpimäksi ja avoimeksi. Klubitalossa jäsenet saavat olla omana itsenään ja se tukee heidän kuntoutumistaan. Klubitalo on jäsenilleen tärkeä paikka.

Avainsanat (asiasanat) Klubitalo, hyvinvointi, mielenterveyskuntoutuja

The aim of this study was to find out how the activities in the Koski clubhouse affected on its members´ wellbeing. The purpose was to gain information about the importance of clubhouse activities in the everyday life of mental health rehabilitees. Wellbeing was defined according to Allardt´s (1976) theory of wellbeing. Altogether 25 members participated in the study. Four of them had to be rejected because of inadequate answers. The study was a quantitative survey. The questionnaire was based on a five-point Likert-scale. In addition, three open questions were used. The research material was analyzed by using the SPSS 20.0 for Windows statistics program. The statistical methods used elicited divisional parameters such as means and percentages. In addition, Spearman´s correla-tions were used for studying the connections between variables. According to the results, Koski clubhouse’s influenced positively on its members´ wellbeing. The clubhouse was seen to help the members to manage their everyday tasks. It also encouraged the members to work both inside and outside the clubhouse and thus feel working meaningful. Despite the fact that the clubhouse also encouraged its members to study, the respondents wished for more opportunities for studying in the clubhouse. The clubhouse offered its mem-bers social wellbeing because almost all of the respondents had friends in the clubhouse. Still only half of them met their clubhouse friends in their leisure time. Moreover, half of the mem-bers felt lonely during their leisure time. The atmosphere in the clubhouse was described warm and open. The members were allowed to be themselves, and this was seen to help them in their recovery. Altogether it can be stated that the clubhouse is an important place to its mem-bers.