Ulkoliikuntapaikkojen ylläpito Turussa
Viherkoski, Juha (2012)
Viherkoski, Juha
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229228
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella ulkoliikuntapaikkojen kehitystä lähiliikuntapaikoiksi, niiden ylläpidon kehitystä sekä hahmotella niiden tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia Turussa. Opinnäytetyö tehtiin Turun Viherliikelaitokselle, jonka hoidossa oli lähiliikuntapaikkoja ja pallokenttiä, joihin työ painottuu.
Urheilukentät ovat kehittyneet monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi ja huippu-urheilua palveleviksi kentiksi ja keskuksiksi. Valtion liikuntapolitiikka on ohjannu kenttien kehitystä viime vuosina kohti monipuolisia ja asutusten lähellä sijaitsevia ulkoilupaikkoja. Pallokentille ja koulujen pihoille tehdyillä lähiliikuntapaikoilla on paljon varusteita ja materiaaleja, joiden ylläpito asettaa omat haasteensa. Myös kiristyvien turvallisuusvaatimuksien vuoksi ylläpidon merkitys korostuu.
Valtion lisäksi ulkoliikuntapaikkojen kehittämisessä oleellisessa roolissa ovat eri lajiliittojen ja kuntien luomat olosuhdestrategiat. Lähiliikuntapaikkojen ohella perinteisiä hiekkakenttiä on kehitetty uusilla pintamateriaaleilla. Yhtenä esimerkkinä on tekonurmi, joka on osa Suomen Palloliiton strategiaa.
Ulkoliikuntapaikkojen ylläpidon on vastattava tapahtuvaan kehitykseen. Samalla on kuitenkin kehitettävä keinoja tehostaa ylläpitoa rajallisiin taloudellisiin resursseihin vastaavaksi.
Urheilukentät ovat kehittyneet monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi ja huippu-urheilua palveleviksi kentiksi ja keskuksiksi. Valtion liikuntapolitiikka on ohjannu kenttien kehitystä viime vuosina kohti monipuolisia ja asutusten lähellä sijaitsevia ulkoilupaikkoja. Pallokentille ja koulujen pihoille tehdyillä lähiliikuntapaikoilla on paljon varusteita ja materiaaleja, joiden ylläpito asettaa omat haasteensa. Myös kiristyvien turvallisuusvaatimuksien vuoksi ylläpidon merkitys korostuu.
Valtion lisäksi ulkoliikuntapaikkojen kehittämisessä oleellisessa roolissa ovat eri lajiliittojen ja kuntien luomat olosuhdestrategiat. Lähiliikuntapaikkojen ohella perinteisiä hiekkakenttiä on kehitetty uusilla pintamateriaaleilla. Yhtenä esimerkkinä on tekonurmi, joka on osa Suomen Palloliiton strategiaa.
Ulkoliikuntapaikkojen ylläpidon on vastattava tapahtuvaan kehitykseen. Samalla on kuitenkin kehitettävä keinoja tehostaa ylläpitoa rajallisiin taloudellisiin resursseihin vastaavaksi.