Synnytystapana keisarinleikkaus- isien kokemuksia sektiosta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää keisarinleikkausta synnytystapana. Teoriaosuudessa halusin selvittää sektiota toimenpiteenä, kuinka siihen päädytään ja kuinka siitä toivutaan. Halusin myös selvittää sektion vaikutuksia imetykseen sekä vauvan ensipäiviin. Olin kiinnostunut myös isien roolista sektiossa, josta löysin vain hyvin vähän tutkittua tietoa. Siksi työni tutkimusosa käsitteleekin isien kokemuksia keisarinleikkauksesta.

Opinnäytetyön menetelmänä käytin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmetodia. Tein internetiin vapaamuotoisen kyselyn Helistimen keskustelupalstalle. Sain kyselyyni vastauksen seitsemältä isältä, jotka olivat olleet mukana keisarinleikkauksessa. Analysoin vastaukset sisällönanalyysia hyväksikäyttäen.

Tuloksista ilmeni, että pääsääntöisesti isät olivat tyytyväisiä kohteluunsa keisarinleikkauksessa. Isät kokivat läsnäolonsa hyvin tärkeäksi, niin vauvan, kuin äidinkin. Vastaajat olivat tyytyväisiä ohjaukseen sekä äidin ja vauvan voinnista tiedottamiseen. Osa vastaajista oli ollut mukana kiireellisemmissä sektioissa, jolloin he kokivat tilanteen osittain hieman pelottavaksikin.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että keisarinleikkaus on iso leikkaus ja siihen liittyy leikkausriskit. Keisarinleikkauksia tehdään paljon, kuitenkin jokaisen potilaan kohdalla tarkkaan harkiten. Alatiesynnytykseen verrattuna keisarinleikkauksesta toipuminen vie pidemmän ajan ja se toipuminen tuo omia ongelmia niin imetykseen kun vauvanhoitoonkin. Sektio on kuitenkin tänä päivänä melko turvallinen; äidit toipuvat hyvin ja sektiolla syntyneet vauvat ovat yhtä terveitä kuin alateitse syntyneet. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi mielestäni potilaiden kokemus sektion jälkeisestä potilasohjauksesta.

The purpose of this thesis was to examine caesarean section as a way of giving birth. The theoretical starting point of this thesis was caesarean section and how mothers recovered from it. I was also interested in the fathers’ role in a caesarean section. I found only some studies on the subject, and therefore this topic was selected for the thesis.

A qualitative study method was used in the thesis. A free-form questionnaire was post-ed on a web forum (www.helistin.fi), and seven fathers, who had participated in a section, responded to it. The responses were analysed by using content analysis.

According to the results, the fathers were satisfied with their treatment during the sec-tion. They experienced their role as a supporter of the infant and the mother very important. The fathers were satisfied with the guidance and information they received about the infant’s and the mother’s condition. Those, who had participated in urgent sections, felt that the situation had also been slightly frightening.

As a conclusion, it can be stated that a section is a major procedure containing risks. Compared to vaginal delivery, section takes longer time to recover from. This recovery may cause problems with breastfeeding as well as infant care. Although every section is carefully considered, these problems are still common. Today, section is a fairly safe procedure; mothers recover well and infants who are born by section are as healthy as infants who are born by vaginal delivery. A suggestion for further studies would be to chart the patients’ experiences of guidance received after a section.