Investoinnit Naantalin vierasvenesatamaan
Vainio, Teemu (2012)
Vainio, Teemu
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205148161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205148161
Tiivistelmä
Tänä päivänä satamatoiminta on yhä enemmän kaupallista liiketoimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa omistajille voittoa. Investoinnit ovat tärkeässä roolissa satamatoiminnassa ja palvelujen kehittäminen sataman ympärillä on hyvin tärkeää.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Futuma -hanke. Hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun kauppakorkeakoulu. Hankkeen päämääränä on kehittää muun muassa Naantalin kaupungin vierasvenesatamatoimintaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Naantalin kaupungin satamiin toteutettavien investointiprosessien alkuvaiheen tila sekä antaa kehitysehdotuksia Naantalille.
Tutkimuksen teoriaosa käsittelee investointeja, investointiprosessia, kannattavuutta, satamien palveluja sekä satamien luokittelua. Olennaisin asia teoriaosuudessa koostuu kuusivaiheisesta investointiprosessista, jonka pohjalta johtopäätökset ja kehitysehdotukset tehtiin.
Empiirinen osio koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osuudessa keskitytään Futuman järjestämään työpajaan, jossa oli paikalla Naantalin kaupungin, matkailun ja hankkeen edustajia sekä satamayrittäjiä ympäri Naantalia. Työpajassa keskusteltiin nykytilanteesta Naantalin satamatoiminnassa. Toisessa osiossa toteutettiin neljä asiantuntijahaastattelua työpajassa nousseiden huolenaiheiden perusteella. Pääpaino empiirisessä osiossa on Naantalin vanhan kaupungin vierasvenesatamassa.
Tutkimuksen perusteella Naantalin tilanne investointien suhteen on tällä hetkellä haastava. Haastatellut asiantuntijat sekä satamayrittäjät olivat kaikki eri mieltä siitä, kenen tulisi investoida ja mihin. Tutkimuksen johtopäätöksiä ovat, että Naantalin pitäisi palata investointiprosessissa taaksepäin. Tällä hetkellä ongelmakohtia on sen verran paljon, että investointeja ei pystytä toteuttamaan.
Kehitysehdotuksia tutkimuksen perusteella löytyi kolme kappaletta. Ensimmäisenä kehitysehdotuksena esitettiin investointimahdollisuutena tutkijan keksimä osuuskunta -malli. Toinen kehitysehdotus oli tehdä investointisuunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle ja jakaa riskit sekä investoinnit tälle ajanjaksolle. Kolmas kehitysehdotus oli palata investointiprosessissa taaksepäin tai aloittaa se jopa kokonaan alusta.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Futuma -hanke. Hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun kauppakorkeakoulu. Hankkeen päämääränä on kehittää muun muassa Naantalin kaupungin vierasvenesatamatoimintaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Naantalin kaupungin satamiin toteutettavien investointiprosessien alkuvaiheen tila sekä antaa kehitysehdotuksia Naantalille.
Tutkimuksen teoriaosa käsittelee investointeja, investointiprosessia, kannattavuutta, satamien palveluja sekä satamien luokittelua. Olennaisin asia teoriaosuudessa koostuu kuusivaiheisesta investointiprosessista, jonka pohjalta johtopäätökset ja kehitysehdotukset tehtiin.
Empiirinen osio koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osuudessa keskitytään Futuman järjestämään työpajaan, jossa oli paikalla Naantalin kaupungin, matkailun ja hankkeen edustajia sekä satamayrittäjiä ympäri Naantalia. Työpajassa keskusteltiin nykytilanteesta Naantalin satamatoiminnassa. Toisessa osiossa toteutettiin neljä asiantuntijahaastattelua työpajassa nousseiden huolenaiheiden perusteella. Pääpaino empiirisessä osiossa on Naantalin vanhan kaupungin vierasvenesatamassa.
Tutkimuksen perusteella Naantalin tilanne investointien suhteen on tällä hetkellä haastava. Haastatellut asiantuntijat sekä satamayrittäjät olivat kaikki eri mieltä siitä, kenen tulisi investoida ja mihin. Tutkimuksen johtopäätöksiä ovat, että Naantalin pitäisi palata investointiprosessissa taaksepäin. Tällä hetkellä ongelmakohtia on sen verran paljon, että investointeja ei pystytä toteuttamaan.
Kehitysehdotuksia tutkimuksen perusteella löytyi kolme kappaletta. Ensimmäisenä kehitysehdotuksena esitettiin investointimahdollisuutena tutkijan keksimä osuuskunta -malli. Toinen kehitysehdotus oli tehdä investointisuunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle ja jakaa riskit sekä investoinnit tälle ajanjaksolle. Kolmas kehitysehdotus oli palata investointiprosessissa taaksepäin tai aloittaa se jopa kokonaan alusta.
