Riistanhoidon huomioiminen metsäsuunnittelussa
Rantanen, Mikko (2012)
Rantanen, Mikko
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259920
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten riistanhoito voidaan huomioida metsäsuunnittelussa Toivola-nimisellä tilalla Parkanossa. Aineistona käytettiin kyseiseltä metsätilalta kerättyä aineistoa, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja omia päätelmiä. Työssä selvitettiin, mitä riistanhoidollisia mahdollisuuksia metsätilalla on ja miten ne huomioidaan metsäsuunnittelussa ja metsänhoidossa. Lisäksi selvitettiin, millaisia elinympäristövaatimuksia eri riistalajeilla on.
Riistalajeista metsäkanalinnuilla ja erityisesti metsolla on vaativimmat elinympäristövaatimukset. Kyseisellä metsätilalla ja sen lähiympäristössä on hyvä metsäkanalintukanta, mutta metsokanta on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana, kuten myös lähes koko Suomen alueella. Metsäkanalintujen elinympäristöjä voidaan parantaa kyseisellä metsätilalla muun muassa taimikonhoidoissa ja harvennushakkuissa käsittelemättömillä tiheiköillä, joita metsäkanalinnut käyttävät suojapaikkoina ja ravinnon etsimisessä, sekä säästämällä metsoille ja teerille suuria mäntyjä ja koivuja ravinnonsaantiin. Suometsissä tulee välttää turhia ojituksia, jotta metsä pysyisi kosteana metsäkanalintu poikueiden kannalta elintärkeän hyönteisravinnon vuoksi.
Riistaeläimistä hirvieläimet ja metsäjänis hyötyvät eniten nykyaikaisesta metsän-hoidosta, koska metsänuudistamisen seurauksena syntyvä lehtipuusto tarjoaa niille ravintoa. Hirvieläinten ja metsäjäniksen elinympäristöjä voidaan parantaa ruokinnalla ja lehtipuustoa suosimalla.
Riistanhoidon huomioiminen metsäsuunnittelussa ei yleensä vähennä merkittävästi metsän tuottoa. Riistanhoidon huomioiminen saattaa jopa vähentää metsänhoidollisia kustannuksia, sillä puistomaisesta metsästä ei ole taloudellista eikä riistanhoidollista hyötyä.
Riistalajeista metsäkanalinnuilla ja erityisesti metsolla on vaativimmat elinympäristövaatimukset. Kyseisellä metsätilalla ja sen lähiympäristössä on hyvä metsäkanalintukanta, mutta metsokanta on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana, kuten myös lähes koko Suomen alueella. Metsäkanalintujen elinympäristöjä voidaan parantaa kyseisellä metsätilalla muun muassa taimikonhoidoissa ja harvennushakkuissa käsittelemättömillä tiheiköillä, joita metsäkanalinnut käyttävät suojapaikkoina ja ravinnon etsimisessä, sekä säästämällä metsoille ja teerille suuria mäntyjä ja koivuja ravinnonsaantiin. Suometsissä tulee välttää turhia ojituksia, jotta metsä pysyisi kosteana metsäkanalintu poikueiden kannalta elintärkeän hyönteisravinnon vuoksi.
Riistaeläimistä hirvieläimet ja metsäjänis hyötyvät eniten nykyaikaisesta metsän-hoidosta, koska metsänuudistamisen seurauksena syntyvä lehtipuusto tarjoaa niille ravintoa. Hirvieläinten ja metsäjäniksen elinympäristöjä voidaan parantaa ruokinnalla ja lehtipuustoa suosimalla.
Riistanhoidon huomioiminen metsäsuunnittelussa ei yleensä vähennä merkittävästi metsän tuottoa. Riistanhoidon huomioiminen saattaa jopa vähentää metsänhoidollisia kustannuksia, sillä puistomaisesta metsästä ei ole taloudellista eikä riistanhoidollista hyötyä.