Kirjastonhoitajaksi vai kirjastovirkailijaksi? : Tutkimus tradenomeihin suhtautumisesta Suomen yleisissä kirjastoissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, voiko tradenomi sijoittua kirjastovirkailijaa ylempiin tehtäviin yleisissä kirjastoissa, mihin yleisten kirjastojen rekrytoinnista vastaavat henkilöt kiinnittävät huomiota rekrytointitilanteessa ja mitä mieltä he ovat kirjastoalan korkeakoulutuksesta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää kyselytutkimuksen muodossa. Kysely lähetettiin 336 yleiselle kirjastolle ja vastauksia saatiin 120. Tutkimuksessa käytettiin myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää haastattelujen muodossa. Tutkimuksen pääaineisto oli kuitenkin kyselylomakkeen vastaukset ja haastatteluilla vain täydennettiin kyselyn tuloksia.

Tutkimustulosten mukaan suurin osa yleisistä kirjastoista voisi palkata tradenomin myös kirjastovirkailijaa ylempiin tehtäviin. Rekrytointitilanteessa koulutusta enemmän vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet ja erikoisosaaminen. Eniten huomiota kiinnitetään työkokemukseen, aktiivisuuteen, sosiaalisiin taitoihin, erikoistaitoihin sekä koulutukseen.

Kirjastoalan koulutukseen vastaajat olivat melko tyytyväisiä. Ammattikorkeakoulutuksen etuna pidettiin käytännönläheisyyttä, jota kaivattiin enemmän yliopistopuolen opintoihin. Yliopistokoulutuksen etuna pidettiin opintojen laaja-alaisuutta, mitä taas ammattikorkeakoulussa voisi olla enemmän.

Nykyisin kirjastoalalle koulutetaan työvoimaa kolmelta koulutusasteelta, mutta työpaikkojen määrä ei ole näillä näkymin lisääntymässä, eikä ”eläkepommia” ole ainakaan vielä tullut. Siksi olisi tarpeellista tutkia kirjastoalan koulutuksen määrää suhteessa kirjastoalan työllisyystilanteeseen.

The aim of the research was to find out if a Bachelor of Business Administration can get a job above a library clerk, what the recruiting personnel of public libraries draw attention to when recruiting new staff, and how they feel about the higher education in the library field.

The data for the research was collected mainly with quantitative method in the form of a questionnaire. The questionnaire was sent to 336 public libraries and 120 of them responded. Qualitative method was also used in the form of interviews. The main data for the research was the questionnaire and interviews were used to complement the results of the questionnaire.

According to the results, most public libraries would hire a Bachelor of Business Administration above a library clerk. Personal attributes and special skills affect more in a recruiting situation than education. Work experience, activity, social skills, special skills and education stand out the most in a recruiting situation.

The respondents were mostly satisfied with the education in the library field. Practicality was an advantage for universities of applied sciences and respondents wanted more practicality to university studies. The advantage for university was the wide-range of the studies that universities of applied sciences do not have.

One can graduate to library field from three different levels, but there has not been any sign of public libraries getting new positions and there has not been a “retirement bomb” yet. That is why it would be important to study the amount of educa-tion in the library field relative to the employment situation.