Kartläggning och forskning av de fria teatergruppernas turnénätverk : TEKIJÄ-projektet som case

Abstract

Examensarbetet undersöker behovet av ett enhetligt turnénätverk för scenkonst i Finland med det EU-finansierade TEKIJÄ-projektet som forskningsobjekt. I arbetet används kvalitativ fallstudie som metod med stöd av utredningar från Undervisnings- och kulturministeriet, teaterstatistik från Teatterin tiedotuskeskus, artiklar, intervjuer samt egna observationer och analys. Arbetet fokuserar på teaterfältet utgående från TEKIJÄ-projektet. Det tar upp projektets verksamhet och funktion och går igenom dess finansieringsmodell och vad universitetsbyråkratin bakom projektet innebär. De finländska institutionsteatrarnas roll och framtid på teaterfältet behandlas främst ut producentens och de fria gruppernas vinkel. Syftet är att kartlägga befintliga scenkonstnätverk för att göra dem enkla att nå för de fria grupperna. Arbetet kan användas av producenter och andra kulturaktörer som är intresserade av nätverk och EU-finansierade projekt. Resultatet av forskningen visar att TEKIJÄ-projektet har gjort stor nytta på teaterfältet och lämnat spår efter en kort verksamhetstid. Institutionsteatrarna är just nu i en utvecklingsfas och finansieringen av kultur genomgår stora förändringar på många håll i Europa. Turnénätverk blir alltmer viktiga och de fungerar redan i många andra länder, Riksteaterns turnéverksamhet finns som modell att jämföra med. Det finns ett brinnande behov av turnénätverk och platser där köpare och säljare kan mötas. Arbetets fokus ligger alltså på de fria grupperna som med hjälp av detta arbete lättare kan förstå och hitta turnénätverk och navigera i nätverksdjungeln.

Opinnäytetyö tutkii esittävän taiteen kentän tarvetta yhdenmukaiselle kiertueverkostolle Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan EU-rahoitettua TEKIJÄ-hanketta. Työssä käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää materiaalina Opetus- ja kulttuuriministeriön raportteja, teatteritilastoja Teatterin tiedotuskeskuksesta, artikkeleita, haastatteluja sekä omia havaintoja ja analyysejä. Työssä keskitytään teatterikenttään TEKIJÄ-hankken näkökulmasta, kerrotaan hankkeen toiminnasta, rahoituksesta ja hanketta ympäröivästä yliopistobyrokratiasta. Tarkoituksena on kartoittaa olemassa olevat esittävän taiteen verkostot, jotta vapaiden ryhmien olisi helpompi löytää ne. Opinnäytetyöstä hyötyvät tuottajat ja muut kulttuurialan toimijat, jotka ovat kiinnostuneita verkostotoiminnasta ja EU-rahoitetuista hankkeista. Työssä käsitellään myös suomalaisten institutionaalisten teattereiden roolia ja tulevaisuutta tuottajien ja vapaiden ryhmien näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että TEKIJÄ-hanke on tehnyt suuren vaikutuksen teatterikenttään ja jättänyt jälkiä kentälle jo lyhyen toimiajan jälkeen. Kehitys institutionaalisissa teattereissa on ajankohtainen ja kulttuurin rahoitus käy läpi suuria muutoksia muissakin Eurooppalaisissa maissa. Kiertueverkostot ovat tulleet entistä tärkeimmiksi ja ne toimivat jo lukuisissa eri maissa. Riksteaternin kiertuetoiminta on mallinnettu vertauskohteeksi. Esittävän taiteen alalla on palava tarve kiertueverkostoille ja yhteisöille, joissa ostajat ja myyjät voivat tavata. Opinnäytetyön keskipisteenä ovat vapaat teatteriryhmät, jotka voivat tämän tutkimuksen avulla helpommin löytää ja ymmärtää kiertueverkostoja sekä navigoida verkostomeressä helpommin.

The thesis examines the need for a consistent touring network for the Performing Arts field in Finland, with the help of the EU-funded TEKIJÄ-project as research subject. A qualitative case study method is used in the thesis, supported by publications made by The Ministry of Education and Culture, theatre statistics from Theatre Info Finland, articles, interviews and personal observations and analysis. In the research I mostly concentrate on the theatre field from the TEKIJÄ-project's point of view, talk about how the projects is built, how it works and I go through the financing models and what the university bureaucracy behind the project entails. The aim of the thesis is to identify existing performing arts networks, in order to make them easier for the fringe groups to reach. The research can be useful to producers and other cultural operators who are interested in networks and EU-funded projects. The role and future of the state theatres in the theatre field is discussed mainly from the point of view of the producers and fringe groups. The results of the research show that the TEKIJÄ-project has had a tremendous impact on the field, leaving marks behind even after such a short time of activity. A develop- ment of the state theatres is current and the funding of culture is going through big changes in other European countries. Touring networks are becoming more important and are being used in several countries, an example to compare with mentioned in the thesis is Riksteatern's touring network. A burning need for touring networks has emerged and places for sellers and buyers to meet are needed. The focus of the thesis lies on the fringe groups, which with the help of this research will be able to understand and find networks as well as navigate in the jungle of them.