"Pohdinnasta saamme potkua" - vanhustyön työntekijöiden kokemuksia mentoroinnista
Valtoaho, Sanna; Kauppinen, Katja (2012)
Valtoaho, Sanna
Kauppinen, Katja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259962
Tiivistelmä
Mentorointi on työpaikoilla käytettävä tuen ja ohjauksen muoto. Sen tavoitteena on ammatillisen kehittymisen sekä psykososiaalisen ja emotionaalisen tuen antaminen työntekijälle. Käytösoireista kärsivän ikääntyneen kohtaaminen koetaan usein haastavaksi. Mentoroinnin avulla voidaan psykiatrista osaamista jakaa myös vanhustyön työntekijöille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vanhustyön työntekijöiden kokemuksia mentoroinnista käytöshäiriöisen ikääntyneen hoidossa. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa vanhuspsykiatriselle konsultaatioryhmälle mentorointitoiminnan kehittämiseksi. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin kyselykaavakkeen avulla, jossa oli käytetty avoimia kysymyksiä. Kohderyhmänä oli vanhustyön työntekijöitä palveluasumisen yksiköstä sekä kotihoidosta, jotka olivat osallistuneet mentorointiin. Heistä seitsemän (N=7) osallistui tutkimukseen täyttämällä kyselykaavakkeen. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelun avulla.
Tulosten mukaan vanhustyön työntekijöiden kokemukset mentoroinnista olivat positiivisia. Mentoroinnilla oli myönteinen vaikutus työntekijöiden työssä jaksamiseen sekä ammatilliseen kehittymiseen. Asiakkaiden kohtaaminen koettiin helpommaksi mentoroinnin jälkeen. Kehittämistarpeena koettiin sopivan tilan löytäminen mentorointikeskusteluille sekä riittävän ajan varaaminen mentorointiin. Myös toive mentoroinnin jatkuvuudesta tuli esiin vastauksissa. Itse mentorointitoiminnalle kehittämisehdotuksia ei tullut.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vanhustyön työntekijöiden kokemuksia mentoroinnista käytöshäiriöisen ikääntyneen hoidossa. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa vanhuspsykiatriselle konsultaatioryhmälle mentorointitoiminnan kehittämiseksi. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin kyselykaavakkeen avulla, jossa oli käytetty avoimia kysymyksiä. Kohderyhmänä oli vanhustyön työntekijöitä palveluasumisen yksiköstä sekä kotihoidosta, jotka olivat osallistuneet mentorointiin. Heistä seitsemän (N=7) osallistui tutkimukseen täyttämällä kyselykaavakkeen. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelun avulla.
Tulosten mukaan vanhustyön työntekijöiden kokemukset mentoroinnista olivat positiivisia. Mentoroinnilla oli myönteinen vaikutus työntekijöiden työssä jaksamiseen sekä ammatilliseen kehittymiseen. Asiakkaiden kohtaaminen koettiin helpommaksi mentoroinnin jälkeen. Kehittämistarpeena koettiin sopivan tilan löytäminen mentorointikeskusteluille sekä riittävän ajan varaaminen mentorointiin. Myös toive mentoroinnin jatkuvuudesta tuli esiin vastauksissa. Itse mentorointitoiminnalle kehittämisehdotuksia ei tullut.