Värdeökningen i stamkvistade tallbestånd : En caseundersökning på stamkvistade tallbestånd på Hangö udd

Abstract

Examensarbetet behandlar frågan hur stamkvistning kan höja ett skogsbestånds värde. Undersökningen utfördes i samarbete med Fiskars Oyj Abp:s skogsavdelning, och omfattade bolagets stamkvistade tallbestånd på Hangö udd. Genom undersökningen ville man få fram hur mycket mera intäkter man kan förvänta sig få från ett stamkvistat tallbestånd jämfört med ett motsvarande obehandlat bestånd. En ytterligare frågeställning var om man genom tillväxthöjande gödsling kan öka beståndens virkesmängd och därmed höja intäkterna.

Undersökningen utfördes genom att simulera insamlade beståndsdata i olika produktionsinriktningar och genom ekonomiska beräkningar påvisa lönsamheten och värdeökningen med varierande parametrar.

Resultaten visade att man genom investering i stamkvistning kan öka virkets värde och få en avkastning på det satsade kapitalet. Stamkvistning ökade intäkterna i genomsnitt med 14 % per hektar och investeringens interna ränta landade mellan 4,5 % och 6,5 %, beroende av vilket pris man förväntade sig få för det kvistfria rotblocket. Gödslingen visade sig däremot inte vara lönsam i detta sammanhang.

Resultaten i sin helhet visade också hur beroende stamkvistningens lönsamhet är av olika varierande faktorer som exempelvis tid och virkespriser. Investeringen i stamkvistning är mycket långsiktig och därmed ökar osäkerheten, men genom god planering och uppföljning kan man nå goda resultat. Resultaten visade hur antalet stamkvistade stammar påverkar lönsamheten. I detta fall var genomsnittliga bortfallet stamkvistade stammar 31,6 % vilket påverkade lönsamheten, men inte ännu gjorde den negativ.

Opinnäytetyössä käsitellään, kuinka pystykarsinnalla voidaan lisätä männiköiden taloudellista tuottoa. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Fiskars Oyj:n metsäosaston kanssa koskien yhtiön pystykarsittuja männiköitä Hankoniemellä. Tutkimuksentavoitteena on selvittää, kuinka tuottoisa kyseinen investointi on ollut sekä voisiko mahdollisella kasvua lisäävällä typpilannoituksella vielä lisätä metsiköidentaloudellista tuottoa.

Tutkimus on toteutettu simuloimalla metsiköiden kasvu päätehakkuuseen asti eri kasvatusmalleilla. Kasvatusmallien tuloksia käytettiin näin ollen taloudellista tuottoa käsittelevissä laskelmissa, jotka määrittelevät investoinnin kannattavuuden eri muuttujilla.

Tulokset osoittavat pystykarsinnan lisäävän taloudellista tuottoa verrattaessa karsimattomaan männikköön. Pystykarsinta lisää keskimäärin 14 % puuston arvoa päätehakkuuajankohtana, mikä antaa investoinnin sisäiseksi koroksi 4,5 % -6,5 % riippuen arvokkaan tyvitukin laskennallisesta odotusarvosta.

Tulokset osoittivat kokonaisuutena, kuinka riippuvainen pystykarsinnan kannattavuus on kiertoajasta sekä puun hinnasta. Pystykarsinta on pitkälle aikavälille sijoittuva investointi, mikä lisää taloudellista epävarmuutta, jota tosin hyvällä suunnittelulla sekä seurannalla voidaan pienentää. Tutkimuksessa ilmeni myös runkojen hävikin vaikutus kannattavuuteen. Tässä tapauksessa hävikki oli keskimäärin 31,6 %, mikä selvästi näkyi kannattavuudessa mutta ei vielä muuttanut sitä negatiiviseksi. Lannoitus ei tässä tapauksessa osoittautunut kannattavaksi johtuen lannoitustehon marginaalisesta kasvunlisäyksestä.

The value of timber is the key in the profitability of forestry. Pruning is the only way to increase the value of timber in older forests. This thesis is about how much pruning can increase the value of timber in pinewoods. The thesis is made in cooperation with Fiskars Oyj’s forestry department concerning the company’s pruned pinewoods located on the cape of Hangö. The goal of this investigation was to find out how pruning is going to increase the value of these forests and if a possible fertilization could increase the value even more.

The investigation was done by simulating the growth of the pruned trees in different production directions. The simulated results were then used in economical calculations to estimate the future incomes and to determine if the investment has been profitable.

The results showed that in this case the investment has been profitable. The value of the timber in these woods increased on average 14 per cent compared to a similar not pruned stand. The interest rate for the investment was depending on estimated wood prices between 4.5 per cent and 6.5 per cent depending on the estimated timber value. However, the fertilization seemed not to be something that should be invested in. The growth of wood did not increase enough to bring a further income.