Inga stämplar, tack! : En kartläggning över hur ungdomar som ingår i en sexual- eller könsminoritet uppfattar sitt bemötande i en heteronormativ miljö.

Abstract

Denna kvantitativa forskning gjordes hösten 2011 inom Turun SETA och studentföreningen homoglobiini för att utreda hur unga som tillhör en sexuell- eller könsminoritet upplever sitt bemötande i en heteronormativ miljö. Syfte var att kartlägga om det finns utrymme för förbättring inom området och om en samhällspedagog kan lära sig ett mer könsneutralt bemötande. Som arbetsmetod användes enkät på grund av att ämnet var känsligt och privat. Arbetets bakgrund ligger i en berättelse om en ung homosexuell man som var nära att dö på grund av att han inte hittade en kanal för hjälp och stöd. Resultaten visar att de flesta önskar att man skulle kunna frångå det heteronormativa tankesättet och fokusera mer på individen. Även sexualundervisningen i skolan kritiseras. Familjens och vännernas betydelse framträder i kartläggningen likväl önskemål om attitydförändring i den heteronormativa miljön.

Työn tarkoitus oli kartoittaa miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat, että heitä kohdellaan heteronormatiivisessa ympäristössä. Työn taustana on kertomus nuoresta homoseksuaalisesta miehestä joka melkein tappoi itsensä, koska ei löytänyt sopivaa kanavaa tuelle ja avulle. Jotta työ vastaisi tarkoitustaan, tutkimus toteutettiin yhdessä Homoglobiinin ja Turun SETAn kanssa, erityisesti siksi, että moni kokee aiheen araksi. Tulosten perusteella ilmeni että moni nuori on sitä mieltä, että heteronormatiivisuus sietäisi jäädä unholaan. Jokainen ihminen tulisi kohdata yksilönä ilman perusolettamusta, että hän on hetero. Myös perheen ja ystävien merkitys on nostettu esille. Seksuaalikasvatus on myös vastaajien mielestä ongelmallinen ja hetkittäin ahdistava. Työ toteutettiin kvantitatiivisen kyselylomakkeen ja kolmen haastattelun avulla.