Teoriaa vai tekemistä? : Journalismin opetuksen painotuserot Suomen korkeakouluissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Suomen korkeakoulujen journalismin opetuksen sisällöt ja painopisteet eroavat toisistaan opiskelijoiden kokemusten perusteella. Tutkimuksen kohteeksi valittiin yliopistoista Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopiston alainen Svenska social och kommunal högskolan sekä ammattikorkeakouluista Haaga-Helia, Turun ja Oulun seudun ammattikorkeakoulut.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota tutkimustietoa kouluista alalle hakeville opiskelijoille sekä alan toimijoille. Tutkimus toteutettiin teemoitettuina ryhmähaastatteluina, joista kunkin koulun vuosina 2007–2010 aloittaneita opiskelijoita haastateltiin kolmen hengen ryhmissä. Haastatteluissa kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia saamistaan journalistisen työn valmiuksista, ja haastattelut analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tuloksia verrattiin haastateltujen tutkintorakenteisiin ja aiemmissa tutkimuksissa kartoitettuihin työnantajien edustajien mielipiteisiin korkeakouluopetuksen sisällöstä ja työelämän tarpeista.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetustavat ja sisällöt olivat hyvin yhtenevät, ja eroja painotuseroissa ilmeni enemmän yksittäisten koulujen välillä. Moniosaajuuden koulutus näyttäytyi tutkimuksessa yhtä laajana yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa on tarjolla laajempaa yleissivistävää opetusta mm. sivuaineiden kautta, mutta niiden hyödyntäminen riippuu paljon opiskelijan omasta aktiivisuudesta. Ammattikorkeakouluissa taas yleissivistävien kurssien sisältö on suurelta osin määrätty jo tutkintorakenteessa.

Koulujen välillä oli suuria eroja etenkin siinä, millä metodeilla ne opiskelijoille kirjoittamisen taitoja ja jutunteon prosessin hallintaa opettivat. Kirjoittamisen opetuksen koettiin useassa koulussa keskittyvän uutistekstiin, ja monet opiskelijat toivoivatkin lisää kieleltään persoonallisempien tyylilajien opetusta. Visuaalisen ilmaisun ja etenkin valokuvauksen opetus oli aineiston perusteella suppeaa kaikissa tutkimuksen kouluissa.

Tutkimuksen perusteella työantajien vuonna 2009 kartoitetut näkemykset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetusten vahvuuksista eivät pidä paikkaansa.

This study discusses the teaching of journalism in Finnish universities and universities of applied sciences. The purpose of this study was to determine which qualities of a professional journalist where most emphasized in these schools’ curricula. This was achieved by interviewing students from three universities (University of Helsinki, University of Jyväskylä, and University of Tampere) and three universities of applied sciences (Haaga-Helia University of Applied Sciences, Oulu University of Applied Sciences, and Turku University of Applied Sciences).

The overall goal was to provide information both to students considering which school would be most suitable for their personal professional needs, as well as to the employers, politicians, trade unions and other authorities who determine the policies of Finnish journalism education.

The students were interviewed in groups of three, in which all the interviewees were from the same school. Students were asked about their skills and knowledge regarding the journalistic profession and opinions on their education. The material was analysed using theory-based content analysis. The study showed that preconceptions expressed by employers in a previous study in 2009 were largely inaccurate.

The research showed that content and teaching methods in universities and universities of applied sciences were quite similar; differences were more pronounced among the individual schools. Universities’ curricula consisted of more theory-orientated studies, but students here had more freedom to choose their content than students in universities of applied sciences. Education on radio, television, live performance and visual presentation was equally diverse in both school systems.

The biggest differences between schools lie in their teaching methods regarding writing and process management. Students from most schools expressed an interest in more diverse writing styles than their news-focused studies have offered. It seems that in each school visual communication education is more focused on using technology than comprehending theoretical guidelines.