Varhaisperkaustarve vuosina 2006 ja 2007 perustetuissa taimikoissa Metsänhoitoyhdistys Lakeuden alueella Jalasjärvellä
Lampinen, Kai (2012)
Lampinen, Kai
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810363
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia varhaisperkaustarvetta ja siihen joh-tavia syitä metsänhoitoyhdistys Lakeuden alueella Jalasjärvellä. Tutkimus oli osa Lakeuden taimikonhoitokampanjaa, joka toteutettiin 1.8.–31.12.2011 välisenä aikana. Kampanjan aikana käytiin systemaattisesti läpi 3 - 5 vuotiaita metsänhoitoyhdistyksen tiedossa olevia taimikoita Kauhajoella, Teuvalla, Jurvassa ja Jalasjärvellä.
Tutkimuksen otantaan tuli 210 taimikkokuviota, joista arvioitiin silmämääräisesti perkaustarve. Perkaustarve jaettiin kiireellisyyden mukaan kolmeen kategoriaan: ei perkaustarvetta, perkaustarve 1–2 vuoden sisällä ja perkaustarve heti. Lisäksi metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnitelmatietokannasta poimittiin tiedot maanmuokkausmenetelmästä, maalajista, uudistamismenetelmästä, puulajista, kasvupaikkatyypistä ja taimikon sijainnista kunnan alueella. Näiden tietojen pohjalta tutkittiin, löytyykö vesakoitumiselle yhdistäviä tekijöitä Jalasjärven kunnan alueella.
Perkaustarvetta ilmeni runsaasti. Kaikista kierretyistä kuvioista 48,6 % oli heti perkauksen tarpeessa ja 8,6 % 1–2 vuoden sisällä. 42,9 % kuvioista ei ollut perkauksen tarpeessa lainkaan. Tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella suurin todennäköisyys varhaisperkaukselle on tuoreella kankaalla, joka on mätästetty ja istutettu kuuselle.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Jalasjärvellä on paljon taimikoita, joille täytyisi tehdä varhaisperkaus. Jo pelkästään metsälain huomioon ottaen taimikon kasvua ja kehittymistä ei saisi uhata muu kasvillisuus, kuten lehtipuuvesakko. Varhaisperkaus kannattaisikin poikkeuksetta tehdä taimikon ollessa 4–6 vuotias, jos tarve sen vaatii.
Tutkimuksen otantaan tuli 210 taimikkokuviota, joista arvioitiin silmämääräisesti perkaustarve. Perkaustarve jaettiin kiireellisyyden mukaan kolmeen kategoriaan: ei perkaustarvetta, perkaustarve 1–2 vuoden sisällä ja perkaustarve heti. Lisäksi metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnitelmatietokannasta poimittiin tiedot maanmuokkausmenetelmästä, maalajista, uudistamismenetelmästä, puulajista, kasvupaikkatyypistä ja taimikon sijainnista kunnan alueella. Näiden tietojen pohjalta tutkittiin, löytyykö vesakoitumiselle yhdistäviä tekijöitä Jalasjärven kunnan alueella.
Perkaustarvetta ilmeni runsaasti. Kaikista kierretyistä kuvioista 48,6 % oli heti perkauksen tarpeessa ja 8,6 % 1–2 vuoden sisällä. 42,9 % kuvioista ei ollut perkauksen tarpeessa lainkaan. Tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella suurin todennäköisyys varhaisperkaukselle on tuoreella kankaalla, joka on mätästetty ja istutettu kuuselle.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Jalasjärvellä on paljon taimikoita, joille täytyisi tehdä varhaisperkaus. Jo pelkästään metsälain huomioon ottaen taimikon kasvua ja kehittymistä ei saisi uhata muu kasvillisuus, kuten lehtipuuvesakko. Varhaisperkaus kannattaisikin poikkeuksetta tehdä taimikon ollessa 4–6 vuotias, jos tarve sen vaatii.