Maahanmuuttajanaisten kotoutuminen ja työllistymisen tukeminen Mikolon käsityöpajassa Mikkelissä

Abstract

Opinnäytetyössäni kartoitettiin Mikolon käsityöpajassa työskennelleiden maahanmuuttajanaisten omia kokemuksia kotoutumisesta ja työllistymisestä. Työssä selvitettiin auttoiko työjakso maahanmuuttajia työllistymään avoimille työmarkkinoille ja tuotiin esiin maahanmuuttajien omia näkemyksiä ja mietteitä suomen kielen opiskelusta työn ohella. Tavoitteena oli saada mahdollisimman monen maahanmuuttajanaisen ääni kuuluviin. Mikolon käsityöpaja toimi Mikkelissä vuosina 2000–2011 yhtenä Linkki-työllistämisprojektin toimintona. Tutkimuksen kohderyhmän maahanmuuttajanaiset olivat työssä Mikolossa vuosien 2005 ja 2010 välisenä aikana. Olen saanut opinnäytetyöni toteuttamiseen Kansansivistysrahaston apurahan.

Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys rakentui maahanmuuttajuuden, työllistymisen, kotoutumisen ja monikulttuurisuuden ympärille. Tutkimuksessa korostui maahanmuuttajanaisten asema työmarkkinoilla. Tutkimus toteutettiin suuremmalle kohderyhmälle (51 henkilöä) kyselylomakkeena sekä kolmelle maahanmuuttajanaiselle teemahaastattelun muodossa. Kyselyyn vastasi 27 maahanmuuttajanaista. Lisäksi haastattelin suomen kielen opettajaa, joka kertoi oman näkökulmansa maahanmuuttajien kielikoulutuksesta.

Mikolon käsityöpaja oli monelle maahanmuuttajanaiselle ensimmäinen linkki suomalaiseen työelämään. Tutkimuksen maahanmuuttajanaiset tulivat Suomeen pakolaisina, avioliiton kautta tai he olivat taustaltaan inkeriläisiä. Naisten koulutustaso oli hyvin erilainen sen mukaan, mikä oli heidän lähtömaansa. Mikolon kautta alkoi monelle naisista kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaaliset kontaktit ja kielen oppiminen työympäristössä koettiin tärkeinä. Uusien käsityötaitojen oppiminen ja mahdollisuus opiskella työn ohella suomen kieltä olivat arjessa kotouttavia toimintoja.

Työllistyminen avoimille markkinoille ei ollut kovin helppoa. Heti projektin jälkeen avoimille markkinoille työllistyi neljä naista. Tutkimuksen tekohetkellä työssä oli kuusi vastaajista, joista yksi toimi yrittäjänä omassa yrityksessään. Projektia arvostettiin parempana vaihtoehtona kuin kotona oloa. Tyytyväisimpiä projektiin olivat afrikkalaiset ja venäläiset vastaajat.

In my thesis were studied experiences related to social integration and employment among immigrant women who worked at Mikolo´s handicraft workshop. This study explores whether the the work period helped the immigrants to get employed in the open labour market, and highlighted the immigrants' own views and thoughts of the Finnish language studies while working. The goal was to get as many immigrant women´s voices as possible. Mikolo´s handicraft workshop took place in Mikkeli during 2000–2011 as one function of the employment project Linkki. The target group for immigrant women were employed at Mikolo years 2005–2010.

The theoretical framework of the thesis consists of immigration, employment, integration, multiculturalism and refugees. The study highlighted the strong role of immigrant women in the labor market. The study was carried out with a questionnaire to a wider audience (51 women) as well as for three of immigrant women in the form of an interview with the theme. Altogether 27 of immigrant women responded to the questionnaire. In addition, there ís a Finnish language teacher's perspectives on education.

Mikolo´s handicraft workshop was the first link in Finnish working life for many immigrant women. Mikolo acted as an important role in helping many women to integrate into Finnish society. Social contacts and language learning were seen in the working environment as important. Learning new handicrafts and the opportunity to study in addition to the work of the Finnish language were the integrating functions in everyday life.

The immigrant women of this study came to Finland as refugees, through marriage, or they were Ingrian background. Women's education varied a lot depending on the country of origin. Employment in the open market was not very easy. Immediately after the project four women were employed on the open market. At the time of the study, six of the respondents were on the working life, of which one was an entrepreneur in her own company. The project was prefered and valued more than staying at home. The most satisfied respondents were the African and Russian origins.