Ammatillisten oppilaitosten ja Metsähallituksen yhteistyö Kanta- ja Päijät-Hämeessä 2006 - 2011
Rauhala, Jere (2012)
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010824
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitetään Metsähallituksen ja ammatillisten oppilaitos-ten käytännön yhteistyötä Kanta- ja Päijät-Hämeessä vuosina 2006 – 2011. Opinnäytetyön tekijä on ollut itse rakentamassa yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Nämä oppilaitokset ovat Koulutuskeskus Salpaus, Hämeen ammatti-instituutti, Hämeen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Tavastia, Kiipulan ammattioppilaitos, Forssan ammatti-instituutti, Ammattiopisto Livia ja Eerikkilän urheiluopisto.
Opinnäyteyön tavoitteena on kuvata alueellinen verkostoyhteistyö ja sen toiminta eri muodoissaan. Lisäksi hahmotetaan oppilaitoskohtaista, koulutusala- tai koulutusohjelmakohtaista sekä Metsähallituksen näkökulmasta kohde- ja aluekohtaista yhteistoimintaa ja alueiden käyttöä oppimisympäristöinä. Yhteistyötä on tehty mm. työssäoppimisessa, opettajien työelämäjaksoissa, harjoitustöissä, harjoitteluissa, projektitoiminnassa ja opinnäyte-töiden toteutuksessa. Kokonaisuuden hahmottamiseksi opinnäytetyö sisältää työelämäyhteistyön tutkimuksellista taustaa, koosteen eri osapuolia koskevasta tulosohjauksesta ja lainsäädännöstä, 55:lle verkostossa toimivalle henkilölle suunnatun webropol-kyselynä toteutetun mielipidekartoituksen tulokset sekä johtopäätökset että suositukset yhteistyön tulevaisuudesta.
Yhteiskunnalla on suuret odotukset ja vaatimukset työelämäyhteistyön lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tulosohjaus määrää käytännössä oppilaitoksia kasvattamaan yhteistoimintaa. Työelämää puolestaan ei toimintaan tulosohjata, ei edes julkisia toimijoita, ainoastaan siihen suositellaan. Asia vaikuttaa omalla tavallaan ristiriitaiselta.
Päähavainto on, että alueellinen yhteistyö on erinomaisessa kunnossa ja että sitä kannattaa ehdottomasti jatkaa. Osapuolten välillä vallitsee erittäin korkea luottamus, halu jatkaa ja laajentaa yhteistyötä entisestään hallitusti ja harkitusti. Suurin vahvuus on hyvä ilmapiiri ja organisaatioiden hyvät suhteet. Heikkoutena nähdään ajan riittävyys yhteistyöhön.
Opinnäyteyön tavoitteena on kuvata alueellinen verkostoyhteistyö ja sen toiminta eri muodoissaan. Lisäksi hahmotetaan oppilaitoskohtaista, koulutusala- tai koulutusohjelmakohtaista sekä Metsähallituksen näkökulmasta kohde- ja aluekohtaista yhteistoimintaa ja alueiden käyttöä oppimisympäristöinä. Yhteistyötä on tehty mm. työssäoppimisessa, opettajien työelämäjaksoissa, harjoitustöissä, harjoitteluissa, projektitoiminnassa ja opinnäyte-töiden toteutuksessa. Kokonaisuuden hahmottamiseksi opinnäytetyö sisältää työelämäyhteistyön tutkimuksellista taustaa, koosteen eri osapuolia koskevasta tulosohjauksesta ja lainsäädännöstä, 55:lle verkostossa toimivalle henkilölle suunnatun webropol-kyselynä toteutetun mielipidekartoituksen tulokset sekä johtopäätökset että suositukset yhteistyön tulevaisuudesta.
Yhteiskunnalla on suuret odotukset ja vaatimukset työelämäyhteistyön lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tulosohjaus määrää käytännössä oppilaitoksia kasvattamaan yhteistoimintaa. Työelämää puolestaan ei toimintaan tulosohjata, ei edes julkisia toimijoita, ainoastaan siihen suositellaan. Asia vaikuttaa omalla tavallaan ristiriitaiselta.
Päähavainto on, että alueellinen yhteistyö on erinomaisessa kunnossa ja että sitä kannattaa ehdottomasti jatkaa. Osapuolten välillä vallitsee erittäin korkea luottamus, halu jatkaa ja laajentaa yhteistyötä entisestään hallitusti ja harkitusti. Suurin vahvuus on hyvä ilmapiiri ja organisaatioiden hyvät suhteet. Heikkoutena nähdään ajan riittävyys yhteistyöhön.