Ranka- ja kokopuun korjuun kannattavuuden vertailu nuoren metsän hoitokohteella
Pyylampi, Juho (2012)
Pyylampi, Juho
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111034
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan ranka- ja kokopuunkorjuun kannattavuutta. Työssä vertaillaan kahden korjuumenetelmän kustannustekijöiden vaikutusta hakkeen hankintakustannuksiin.
Hakkuukohteeksi tutkimukseen valittiin kahden hehtaarin metsikkö, josta mitattiin puustotiedot pyörähdyskoealoina. Mittaustuloksista laskettiin ForestCalc-ohjelmaa hyväksi käyttäen koko metsikön puustotiedot. Metsäntutkimuslaitoksen kustannuslaskentaohjelmilla selvitettiin käyttöpaikkahinnat eri korjuumenetelmille.
Tutkimus antoi vastaukset kysymyksiin: Miten eri korjuutavat vaikuttavat kannattavuuteen? Miten eri korjuu- ja hankintakustannukset vaikuttavat käyttöpaikkahinnan muodostumiseen? Kuinka nuoren metsän hoitotuki vaikuttaa korjuuketjun kannattavuuteen?
Tuloksena saatiin molemmille korjuuketjuille niistä aiheutuvat kustannukset sekä tulot, kun saatu energiapuu myytiin lämpölaitokselle. Lisäksi laskettiin metsänomistajalle tuleva tuotto pystykaupalla sekä kestävän metsätalouden rahoituslain vaikutus korjuun kannattavuuteen. Kustannukset kiintokuutiometriä kohti olivat rankapuun korjuussa hieman korkeammat kuin kokopuun korjuun. Kate jäi annetuilla arvoilla negatiiviseksi mikä tarkoittaa, että työstä aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat kuin siitä saatava tuotto. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tukienkin jälkeen jäi tulos tappiolle molemmilla korjuutavoilla. Kustannuksiin eniten vaikuttavaksi tekijäksi nousi rungonkoko. Rungonkoon ollessa pieni kustannukset nousivat.
Hakkuukohteeksi tutkimukseen valittiin kahden hehtaarin metsikkö, josta mitattiin puustotiedot pyörähdyskoealoina. Mittaustuloksista laskettiin ForestCalc-ohjelmaa hyväksi käyttäen koko metsikön puustotiedot. Metsäntutkimuslaitoksen kustannuslaskentaohjelmilla selvitettiin käyttöpaikkahinnat eri korjuumenetelmille.
Tutkimus antoi vastaukset kysymyksiin: Miten eri korjuutavat vaikuttavat kannattavuuteen? Miten eri korjuu- ja hankintakustannukset vaikuttavat käyttöpaikkahinnan muodostumiseen? Kuinka nuoren metsän hoitotuki vaikuttaa korjuuketjun kannattavuuteen?
Tuloksena saatiin molemmille korjuuketjuille niistä aiheutuvat kustannukset sekä tulot, kun saatu energiapuu myytiin lämpölaitokselle. Lisäksi laskettiin metsänomistajalle tuleva tuotto pystykaupalla sekä kestävän metsätalouden rahoituslain vaikutus korjuun kannattavuuteen. Kustannukset kiintokuutiometriä kohti olivat rankapuun korjuussa hieman korkeammat kuin kokopuun korjuun. Kate jäi annetuilla arvoilla negatiiviseksi mikä tarkoittaa, että työstä aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat kuin siitä saatava tuotto. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tukienkin jälkeen jäi tulos tappiolle molemmilla korjuutavoilla. Kustannuksiin eniten vaikuttavaksi tekijäksi nousi rungonkoko. Rungonkoon ollessa pieni kustannukset nousivat.