Ikääntyneen ravitsemus pitkäaikaishoidossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Porin perusturvan alaisten vanhuspalveluyksiköiden ravitsemuksen nykytila: ravitsemuksen suunnitteluun, -toteutukseen ja ravitsemustilan seurantaan liittyen. Tavoitteena oli hoitohenkilökunnan tietämyksen lisääminen ravitsemushoidosta. Ikääntyneiden ravitsemus tulisi nähdä keskeisenä tekijänä, vaikuttaen toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämisessä. Tutkimukseen osallistui pitkäaikaishoitoa tarjoavia vanhuspalveluyksiköitä, osa vanhainkodeista sekä tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jonka teoriapohjana käytettiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksia ikääntyneille. Kysely tehtiin lokakuussa 2011. Vastausprosentti oli 40,6. Tutkimusongelmina olivat:1) miten ravitsemushoito toteutui pitkäaikaishoidossa, 2) miten yksiköissä seurattiin ja arvioitiin asukkaiden ravitsemustilaa, 3) mitkä asiat ravitsemushoidon toteuttamisessa vaativat kehittämistä, henkilökunnan kokemana sekä ravitsemussuositusten mukaisesti. Tutkimuksen tuloksena selvisi, ettei ikääntyneiden ravitsemushoito pitkäaikaishoidossa toteudu ravitsemussuositusten mukaisesti. Ravitsemuksen säännöllinen seuranta/arviointi oli puutteellista. Suositusten mukainen painon seuranta kerran kuukaudessa on perusteltua virheravitsemuksen ennaltaehkäisyssä. Asukkaiden painon seuranta ei ollut riittävää, vain neljä vastanneista yksiköistä seurasi painoa säännöllisesti suositusten mukaisesti. Ravitsemushoidon kehittämisen tarpeeseen oli tutkimukseen osallistuneissa yksiköissä kiinnitetty huomiota ja osa yksiköistä oli jo kehittänyt ravitsemushoitoaan mm. ravitsemuksen toteutukseen liittyen. Yöpaaston pituuteen oli kiinnitetty huomiota, paastoaika vaihteli suositusten mukaisesta 11:sta tunnista neljääntoista tuntiin. Asukkaiden avuntarpeessa ravitsemushoitoon liittyen ei ilmennyt suuria eroja vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen välillä. Tutkimuksessa ilmeni, että työnantaja oli järjestänyt koulutusta ravitsemushoitoon liittyen. Jatkotutkimuksen Porin perusturvan alaisiin pitkäaikaishoitoyksiköihin voisi toteuttaa uudelleen. Jatkotutkimushaasteen painopiste tulisi olla enemmän ravitsemustilan arvioinnissa ja sen kehittämisessä. Jatkotutkimuksessa olisi tarpeen selvittää myös, ovatko välineet/mittarit eikä vain menetelmät ravitsemustilan arvioimiseen yksikkökohtaisesti käyttökelpoisia.