Raportointikoodiston käytettävyys yrityksen tilinpäätöksessä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tililuettelon perustana käytettävän raportointikoodiston käytettävyys yrityksen tilinpäätöstä ja sähköistä viranomaisraportointia tehtä-essä. Raportointikoodisto liittyy reaaliaikaisen talouden kehittämisprojektiin, jonka tavoitteena oli tehdä ensimmäinen sähköinen tilinpäätös sen avulla vuonna 2012.

Teoreettisessa viitekehyksessä selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttivat digitaalisen taloushallinnon kehittymiseen sekä mitä vaatimuksia lainsäädäntö asettaa tililuettelolle. Lisäksi selvitettiin tililuettelon aikaisemmat standardointiyritykset, mitä reaaliaikaisella taloudella tarkoitetaan ja mitkä viranomaistahot tilinpäätöstietoja tarvitsevat.

Empiirisessä osassa tutkittiin raportointikoodiston rakennetta. Selvitettiin, mistä raportointikoodistohanke on saanut alkunsa, ketkä sitä ylläpitävät sekä miten sähköinen viranomaisraportointi suoritetaan. Vertailututkimuksen kohteena olivat raportointikoodisto ja perinteiset vanhat perustililuettelot. Raportointikoodiston käyttöönoton ongelmia ja onnistumista selvitettiin asiantuntijahaastattelun avulla.

Raportointikoodiston todettiin systematiikaltaan ja numeroinniltaan vastaavan monilta osin perinteisiä Sorjosen YTJ-tilikarttaa ja Kirjurituote Oy:n perustililuetteloa. Kirjuri-tuote Oy:n perustilikartta oli jonkin verran lähempänä raportointikoodistoa. Lainsäädännölliset muutokset ovat aiheuttaneet raportointikoodiston rakenteessa, tilinume-roinnissa ja tililuokissa eroja perinteisiin perustililuetteloihin verrattuna. Haastattelututkimuksen tuloksena todettiin, ettei sähköistä veroilmoitusta ole vielä saatu aikaan ja lomakkeiden automaattinen täyttäminen on jäänyt teoreettiselle tasolle.

Johtopäätöksenä todettiin, että raportointikoodiston ja perinteisen perustililuettelon samankaltaisuus helpottavat raportointikoodiston omaksumista yrityksissä. Raportoin-tikoodiston käytettävyydestä tilinpäätösten sähköisen välityksen yhteydessä ongelman muodosti ohjelmistotalojen hyötynäkökulma raportointikoodiston ylimääräisten kustannusten johdosta sekä myös henkilöstön resurssipula projektin eteenpäin saattamiseksi. Kehitysprojekteissa pyritään jatkossa kehittämään enemmän tiedonsiirtostandardeja, ja raportointikoodiston käyttöönotto tulee viivästymään edelleen.

The object of this thesis was to find out how a company can use the Unified Reporting Code, which is the ground of the specification of accounts, during financial statements and automatic electric official report. The Unified Reporting Code is part of a real-time economy development project whose goal is to make first electronic financial state-ments by using it in the year 2012.

It was investigated in the theoretical part which factors impacted the development of digital financial management and what requirements laws set to a specification of accounts, how the standardization had been tried before, what is meant by real-time economy and what is needed in the official financial statements.

It was investigated in the empirical section Unified Reporting Code’s form, how the development project started, who updates it and how practical official electronic financial statements were made. Targets of the comparison study were the Unified Reporting Code and the old traditional specification of accounts. The pros and cons of commissioning of it were investigated by interviewing a specialist.

It was stated that Unified Reporting Code’s systematic and numbering can be partly compared to the usual standard basic specification of accounts: to Sorjonen’s YTJ-tilikartta and Kirjurituote Ltd.’s basic specification of accounts. Kirjurituote Ltd.’s basic specification of accounts form is closer to the Unified Reporting Code. Law changes have caused changes in its form, class numbering and classes of accounts compared to traditional specification of accounts. It was noticed that no electronic official financial statement was made and the electronic filling of taxation form was only theoretical.

As a conclusion, it is stated that it is easier to companies to start using Unified Report-ing Code because its form is similar to usual specification of accounts. The problems in the electronic financial statements are that it does not give enough extra value to software houses, starting costs are too high and there is a lack of manpower for the development project. In the future more effort is put to develop standardization of information rather than Unified Reporting Code and its use is still delayed.