Raportointikoodiston käytettävyys yrityksen tilinpäätöksessä
Lepistö, Pekka (2012)
Lepistö, Pekka
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111290
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tililuettelon perustana käytettävän raportointikoodiston käytettävyys yrityksen tilinpäätöstä ja sähköistä viranomaisraportointia tehtä-essä. Raportointikoodisto liittyy reaaliaikaisen talouden kehittämisprojektiin, jonka tavoitteena oli tehdä ensimmäinen sähköinen tilinpäätös sen avulla vuonna 2012.
Teoreettisessa viitekehyksessä selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttivat digitaalisen taloushallinnon kehittymiseen sekä mitä vaatimuksia lainsäädäntö asettaa tililuettelolle. Lisäksi selvitettiin tililuettelon aikaisemmat standardointiyritykset, mitä reaaliaikaisella taloudella tarkoitetaan ja mitkä viranomaistahot tilinpäätöstietoja tarvitsevat.
Empiirisessä osassa tutkittiin raportointikoodiston rakennetta. Selvitettiin, mistä raportointikoodistohanke on saanut alkunsa, ketkä sitä ylläpitävät sekä miten sähköinen viranomaisraportointi suoritetaan. Vertailututkimuksen kohteena olivat raportointikoodisto ja perinteiset vanhat perustililuettelot. Raportointikoodiston käyttöönoton ongelmia ja onnistumista selvitettiin asiantuntijahaastattelun avulla.
Raportointikoodiston todettiin systematiikaltaan ja numeroinniltaan vastaavan monilta osin perinteisiä Sorjosen YTJ-tilikarttaa ja Kirjurituote Oy:n perustililuetteloa. Kirjuri-tuote Oy:n perustilikartta oli jonkin verran lähempänä raportointikoodistoa. Lainsäädännölliset muutokset ovat aiheuttaneet raportointikoodiston rakenteessa, tilinume-roinnissa ja tililuokissa eroja perinteisiin perustililuetteloihin verrattuna. Haastattelututkimuksen tuloksena todettiin, ettei sähköistä veroilmoitusta ole vielä saatu aikaan ja lomakkeiden automaattinen täyttäminen on jäänyt teoreettiselle tasolle.
Johtopäätöksenä todettiin, että raportointikoodiston ja perinteisen perustililuettelon samankaltaisuus helpottavat raportointikoodiston omaksumista yrityksissä. Raportoin-tikoodiston käytettävyydestä tilinpäätösten sähköisen välityksen yhteydessä ongelman muodosti ohjelmistotalojen hyötynäkökulma raportointikoodiston ylimääräisten kustannusten johdosta sekä myös henkilöstön resurssipula projektin eteenpäin saattamiseksi. Kehitysprojekteissa pyritään jatkossa kehittämään enemmän tiedonsiirtostandardeja, ja raportointikoodiston käyttöönotto tulee viivästymään edelleen.
Teoreettisessa viitekehyksessä selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttivat digitaalisen taloushallinnon kehittymiseen sekä mitä vaatimuksia lainsäädäntö asettaa tililuettelolle. Lisäksi selvitettiin tililuettelon aikaisemmat standardointiyritykset, mitä reaaliaikaisella taloudella tarkoitetaan ja mitkä viranomaistahot tilinpäätöstietoja tarvitsevat.
Empiirisessä osassa tutkittiin raportointikoodiston rakennetta. Selvitettiin, mistä raportointikoodistohanke on saanut alkunsa, ketkä sitä ylläpitävät sekä miten sähköinen viranomaisraportointi suoritetaan. Vertailututkimuksen kohteena olivat raportointikoodisto ja perinteiset vanhat perustililuettelot. Raportointikoodiston käyttöönoton ongelmia ja onnistumista selvitettiin asiantuntijahaastattelun avulla.
Raportointikoodiston todettiin systematiikaltaan ja numeroinniltaan vastaavan monilta osin perinteisiä Sorjosen YTJ-tilikarttaa ja Kirjurituote Oy:n perustililuetteloa. Kirjuri-tuote Oy:n perustilikartta oli jonkin verran lähempänä raportointikoodistoa. Lainsäädännölliset muutokset ovat aiheuttaneet raportointikoodiston rakenteessa, tilinume-roinnissa ja tililuokissa eroja perinteisiin perustililuetteloihin verrattuna. Haastattelututkimuksen tuloksena todettiin, ettei sähköistä veroilmoitusta ole vielä saatu aikaan ja lomakkeiden automaattinen täyttäminen on jäänyt teoreettiselle tasolle.
Johtopäätöksenä todettiin, että raportointikoodiston ja perinteisen perustililuettelon samankaltaisuus helpottavat raportointikoodiston omaksumista yrityksissä. Raportoin-tikoodiston käytettävyydestä tilinpäätösten sähköisen välityksen yhteydessä ongelman muodosti ohjelmistotalojen hyötynäkökulma raportointikoodiston ylimääräisten kustannusten johdosta sekä myös henkilöstön resurssipula projektin eteenpäin saattamiseksi. Kehitysprojekteissa pyritään jatkossa kehittämään enemmän tiedonsiirtostandardeja, ja raportointikoodiston käyttöönotto tulee viivästymään edelleen.