Students' perceptions and usage of Social Media for job seeking in the hospitality industry
Söyrilä, Pinja (2012)
Söyrilä, Pinja
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411556
Tiivistelmä
Teknologia, globalisaatio ja haastavat taloustilanteet ovat esimerkkejä tekijöistä ja trendeistä, jotka muokkaavat rekrytointia sekä muita henkilöstöjohtamisen aloja. Ikääntyminen ja siitä aiheutuva työikäisen väestön väheneminen ovat merkittäviä tekijöitä Suomessa samoin kuin muualla Euroopassa. Rekrytoijan näkökulmasta tämänkaltaiset tekijät tuovat haasteita pätevän työvoiman löytämiseen sekä pitämiseen. Parhaista työntekijöistä käydään sotaa kaikilla aloilla, eikä hotelli-, ravintola- ja matkailuala ole poikkeus.
Jotta nuorempien sukupolvien työntekijöitä voidaan houkutella ja jotta heidät saadaan pidettyä, tulee ymmärtää heidän eronsa suhteessa vanhempiin sukupolviin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää mitä kautta ja miten nuoret hotelli-, ravintola- ja matkailualan työntekijät etsivät ja hakevat töitä, ja mitkä heidän kriteerinsä on työpaikkaa valitessa. Taustalla on oletus, jonka mukaan rekrytointi sosiaalisessa mediassa voisi hyödyttää yrityksiä. Y-sukupolvi, 15-35 –vuotiaat, on ensimmäinen digitaalisessa maailmassa ja sosiaalisen median aikakaudella kasvanut, joten sen jäsenet mahdollisesti voisi myös tavoittaa sosiaalisen median välityksellä.
Tutkimuskohteena olivat Suomessa hotelli-, ravintola- ja matkailualaa ammattiopistoissa sekä ammattikorkeakouluissa opiskelevat, ja tutkittavia tekijöitä olivat muun muassa opiskelijoiden käyttämät työn- ja tiedonhakukanava, heidän sosiaalisen median käyttönsä sekä heidän näkemyksensä siitä, miten sosiaalista mediaa voisi käyttää työnhaussa. 10 oppilaitosta ympäri Suomea valittiin satunnaisesti tutkimukseen, joka toteutettiin nettikyselynä keväällä 2011. Tavoitteena oli kartoittaa, mitä sosiaalisen median kanavia kotimaisen HORECA- ja matkailualan kannattaisi hyödyntää rekrytoinnissa, ja voidaanko sosiaalisella medialla korvata perinteisiä rekrytointikanavia. Tutkimukseen osallistui lopulta yhdeksän oppilaitosta, ja vastauksia kyselyyn saatiin 531 kappaletta. Osallistujien joukossa oli suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita. Vastaukset käsiteltiin kvantitatiivisin keinoin SPSS:n avulla, joskin kaksi vastausta analysoitiin kvalitatiivisin keinoin. Tämän arveltiin tuottavan syvällisempää tietoa siitä, kuinka sosiaalista mediaa voisi HORECA- ja matkailualalla hyödyntää.
Tuloksista ilmenee, että sosiaalista mediaa hyödynnetään enemmän kuin rekrytointimessuja, TV:tä, radiota tai ulkomainontaa kun etsitään tietoa työpaikoista ja yrityksistä. Toisaalta esimerkiksi Mol.fi, yritysten omat nettisivut sekä printtimedia ovat edelleen sosiaalista mediaa suositumpia. Sosiaalista mediaa ei vielä juurikaan keväällä 2011 käytetty työnhaussa, eikä 54 % uskonut tulevansa hakemaan töitä sosiaalisen median välityksellä. Huomionarvoista kuitenkin on, että 84 % oli jossain määrin tai vahvasti samaa mieltä kysyttäessä tulisiko yritysten olla aktiivisempia sosiaalisessa mediassa, ja 79 % jossain määrin tai vahvasti arveli, että tulisi käyttämään sosiaalista mediaa työnhaussa, jos se tarjoaisi enemmän mahdollisuuksia. Suomalaiset hotelli-, ravintola- ja matkailualan yritykset eivät keväällä 2011 juurikaan käyttäneet sosiaalista mediaa rekrytoinnissa, ja tämä myös heijastui kyselyn vastauksiin.
Tutkimus paljastaa, ettei sosiaalinen media voi täysin korvata perinteisiä rekrytointikanavia. Kuitenkaan sitä ei tulisi myöskään unohtaa – käyttäjien määrä, helppous sekä kustannustehokkuus tekevät siitä houkuttelevan rekrytointikanavan. Alan opiskelijat löytää todennäköisimmin Facebookista, jota voidaan käyttää työpaikkailmoitteluun, suositteluissa sekä työnantajan brändäyksessä. YouTube niin ikään tavoittaa valtaosan opiskelijoista, ja toimii erityisesti työnantajan brändäyksen välineenä. LinkedIn ja Twitter sitä vastoin eivät keväällä 2011 olleet vielä alan opiskelijoiden suosiossa. Sosiaalisen median osallistava ja avoin luonne tulisi huomioida rekrytoitaessa, samoin kuin opiskelijoiden sosiaaliseen mediaan liittyvät huolet esimerkiksi yksityisyydensuojan ja turvallisuuden suhteen. Tekijät, jotka vaikuttavat työnvalintapäätöksiin, tulisi huomioida työpaikkailmoituksia sekä brändäystä suunniteltaessa; alan opiskelijoiden näkökulmasta työpaikan henki sekä työn sisältö olivat tärkeimmät päätökseen vaikuttavat tekijät.
Jotta nuorempien sukupolvien työntekijöitä voidaan houkutella ja jotta heidät saadaan pidettyä, tulee ymmärtää heidän eronsa suhteessa vanhempiin sukupolviin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää mitä kautta ja miten nuoret hotelli-, ravintola- ja matkailualan työntekijät etsivät ja hakevat töitä, ja mitkä heidän kriteerinsä on työpaikkaa valitessa. Taustalla on oletus, jonka mukaan rekrytointi sosiaalisessa mediassa voisi hyödyttää yrityksiä. Y-sukupolvi, 15-35 –vuotiaat, on ensimmäinen digitaalisessa maailmassa ja sosiaalisen median aikakaudella kasvanut, joten sen jäsenet mahdollisesti voisi myös tavoittaa sosiaalisen median välityksellä.
Tutkimuskohteena olivat Suomessa hotelli-, ravintola- ja matkailualaa ammattiopistoissa sekä ammattikorkeakouluissa opiskelevat, ja tutkittavia tekijöitä olivat muun muassa opiskelijoiden käyttämät työn- ja tiedonhakukanava, heidän sosiaalisen median käyttönsä sekä heidän näkemyksensä siitä, miten sosiaalista mediaa voisi käyttää työnhaussa. 10 oppilaitosta ympäri Suomea valittiin satunnaisesti tutkimukseen, joka toteutettiin nettikyselynä keväällä 2011. Tavoitteena oli kartoittaa, mitä sosiaalisen median kanavia kotimaisen HORECA- ja matkailualan kannattaisi hyödyntää rekrytoinnissa, ja voidaanko sosiaalisella medialla korvata perinteisiä rekrytointikanavia. Tutkimukseen osallistui lopulta yhdeksän oppilaitosta, ja vastauksia kyselyyn saatiin 531 kappaletta. Osallistujien joukossa oli suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita. Vastaukset käsiteltiin kvantitatiivisin keinoin SPSS:n avulla, joskin kaksi vastausta analysoitiin kvalitatiivisin keinoin. Tämän arveltiin tuottavan syvällisempää tietoa siitä, kuinka sosiaalista mediaa voisi HORECA- ja matkailualalla hyödyntää.
Tuloksista ilmenee, että sosiaalista mediaa hyödynnetään enemmän kuin rekrytointimessuja, TV:tä, radiota tai ulkomainontaa kun etsitään tietoa työpaikoista ja yrityksistä. Toisaalta esimerkiksi Mol.fi, yritysten omat nettisivut sekä printtimedia ovat edelleen sosiaalista mediaa suositumpia. Sosiaalista mediaa ei vielä juurikaan keväällä 2011 käytetty työnhaussa, eikä 54 % uskonut tulevansa hakemaan töitä sosiaalisen median välityksellä. Huomionarvoista kuitenkin on, että 84 % oli jossain määrin tai vahvasti samaa mieltä kysyttäessä tulisiko yritysten olla aktiivisempia sosiaalisessa mediassa, ja 79 % jossain määrin tai vahvasti arveli, että tulisi käyttämään sosiaalista mediaa työnhaussa, jos se tarjoaisi enemmän mahdollisuuksia. Suomalaiset hotelli-, ravintola- ja matkailualan yritykset eivät keväällä 2011 juurikaan käyttäneet sosiaalista mediaa rekrytoinnissa, ja tämä myös heijastui kyselyn vastauksiin.
Tutkimus paljastaa, ettei sosiaalinen media voi täysin korvata perinteisiä rekrytointikanavia. Kuitenkaan sitä ei tulisi myöskään unohtaa – käyttäjien määrä, helppous sekä kustannustehokkuus tekevät siitä houkuttelevan rekrytointikanavan. Alan opiskelijat löytää todennäköisimmin Facebookista, jota voidaan käyttää työpaikkailmoitteluun, suositteluissa sekä työnantajan brändäyksessä. YouTube niin ikään tavoittaa valtaosan opiskelijoista, ja toimii erityisesti työnantajan brändäyksen välineenä. LinkedIn ja Twitter sitä vastoin eivät keväällä 2011 olleet vielä alan opiskelijoiden suosiossa. Sosiaalisen median osallistava ja avoin luonne tulisi huomioida rekrytoitaessa, samoin kuin opiskelijoiden sosiaaliseen mediaan liittyvät huolet esimerkiksi yksityisyydensuojan ja turvallisuuden suhteen. Tekijät, jotka vaikuttavat työnvalintapäätöksiin, tulisi huomioida työpaikkailmoituksia sekä brändäystä suunniteltaessa; alan opiskelijoiden näkökulmasta työpaikan henki sekä työn sisältö olivat tärkeimmät päätökseen vaikuttavat tekijät.
