Lypsyprosessien toiminnallinen tarkastelu viidellä eteläpohjalaisella kalanruoto- tai autotandem-asemalypsytilalla
Nevala, Marjut; Ronkainen, Heidi (2012)
Nevala, Marjut
Ronkainen, Heidi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060511618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060511618
Tiivistelmä
Muutokset maataloudessa ja maitotilojen rakenteessa ohjaavat maatalousrittäjiä miettimään entistä tehokkaampia keinoja tilan kokonaisuuden hallitsemiseksi. Prosessimainen ajattelutapa sopii myös maidontuotantoon. Jakamalla tilan toiminnot osaprosesseiksi, voidaan niitä tarkastella paremmin ja pystytään vaikuttamaan yksittäisiin tekijöihin.
Tutkimuksessa selvitettiin viiden maitotilan päivittäisiä lypsyprosesseja. Lypsyprosessiin kuuluu myös maidonkäsittelylaitteiden pesu ja maidon jäähdytys sekä tilatankin pesu joka toinen päivä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää hyviä toimintatapoja lypsytyön suorittamiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimus rajattiin koskemaan asemalypsymenetelmiä ja niistä tarkemmin kalanruoto- sekä autotandemlypsyasemia.
Tutkimustulosten mukaan joka tilalla oli parantamisen varaa eläinliikenteen sujuvuudessa. Lisäksi sujuvuutta edistävää lehmien ryhmittelyä ei toteutettu kuin yhdellä tutkimukseen osallistuneella tilalla. Lypsyergomiaan ja lypsyhygieniaan oli panostettu, mutta esimerkiksi lypsyaseman lattian korkeussäätö oli ainoastaan yhdellä tiloista. Tutkimus myös osoitti sen, kuinka ensiarvoisen tärkeää on perusteellinen suunnittelutyö uutta navettaa rakentaessa tai vanhaa kunnostaessa.
Toimiva lypsyprosessi on monen tekijän summa. Käytettävissä olevat tilakohtaiset rakenneratkaisut määrittelevät pitkälle sen, miten lypsyprosessi hoidetaan. Huolellisuus lypsytyössä ja eläinliikenteen suunnittelemisessa on ensiarvoisen tärkeä asia, kun lähdetään tarkastelemaan lypsyn toiminnallisuutta.
Tutkimuksessa selvitettiin viiden maitotilan päivittäisiä lypsyprosesseja. Lypsyprosessiin kuuluu myös maidonkäsittelylaitteiden pesu ja maidon jäähdytys sekä tilatankin pesu joka toinen päivä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää hyviä toimintatapoja lypsytyön suorittamiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimus rajattiin koskemaan asemalypsymenetelmiä ja niistä tarkemmin kalanruoto- sekä autotandemlypsyasemia.
Tutkimustulosten mukaan joka tilalla oli parantamisen varaa eläinliikenteen sujuvuudessa. Lisäksi sujuvuutta edistävää lehmien ryhmittelyä ei toteutettu kuin yhdellä tutkimukseen osallistuneella tilalla. Lypsyergomiaan ja lypsyhygieniaan oli panostettu, mutta esimerkiksi lypsyaseman lattian korkeussäätö oli ainoastaan yhdellä tiloista. Tutkimus myös osoitti sen, kuinka ensiarvoisen tärkeää on perusteellinen suunnittelutyö uutta navettaa rakentaessa tai vanhaa kunnostaessa.
Toimiva lypsyprosessi on monen tekijän summa. Käytettävissä olevat tilakohtaiset rakenneratkaisut määrittelevät pitkälle sen, miten lypsyprosessi hoidetaan. Huolellisuus lypsytyössä ja eläinliikenteen suunnittelemisessa on ensiarvoisen tärkeä asia, kun lähdetään tarkastelemaan lypsyn toiminnallisuutta.