Turun kaupungin ruokapalvelu Katerinkin palveluhankinta : pilvipalvelua omavalvontaan
Kuosmanen, Merja (2012)
Kuosmanen, Merja
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060511625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060511625
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tehdä Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:n ruokapalvelu Katerinkille omavalvontajärjestelmän palveluhankintavertailu. Ruokatuotanto ammattikeittiöissä on muuttumassa tekniseksi. Keskuskeittiöt muistuttavat toiminnaltaan isoja elintarviketehtaita ja vanhat valmistuskeittiöt muuttuvat suurelta osin palvelukeittiöiksi.
Työn menetelminä olen käyttänyt kahta kontekstiinsa ja faktoihin perustuvaa teoriaa, survey-tutkimusta ja deskriptiivistä tutkimusotetta. Survey-tutkimus soveltuu kerätyn tiedon kokoamiseen ja vertailuun. Deskriptiivisellä tutkimusotteella kuvaan alaan liittyvää teoriaa, elintarvikelakia ja -asetusta, viranomaismääräyksiä ja omavalvontasuunnitelmaa. Näissä menetelmissä kerättyä tietoa ei muokata tai muunnella, joten ne soveltuvat tosiasiatiedon keruuseen.
Kolmas menetelmä on sense-making -teoria, jossa hankitaan ja kerätään käyttäjälähtöisesti tietoa, silloin kun ollaan etsimässä uutta suuntaa. Kuka, miksi, milloin ja miten –kysymysten avulla saadaan rakennetuksi uutta osaamista ja tietoa. Sense-making-teoria sopii hyvin uuden tiedon ja osaamistarpeen kuvailuun. Tein tutkimuksen kyselynä alan yrityksille. Vastausten perusteella tein vertailua yritysten järjes¬telmistä. Vertailun tulokset jäävät Katerinkin toimeksiantajille, mutta tästä työstä selviää, mitä kaikkea on huomioitavaa toimivassa omavalvontajärjestelmässä.
Omavalvontajärjestelmissä siirrytään ulkopuolisen toimijan pilvipalveluun, langattomiin lähettimiin ja sähköisesti tallentuviin tiedostoihin, jotka helpottavat tiedonkeruuta, tallentamista ja raportointia. Omavalvonta on kaikille alan yrityksille lakisääteistä. Teknisillä ratkaisuilla omavalvonnasta vastaavien aikaa säästyy, kun manuaalista mittausta ja kirjaamista ei tehdä. Omavalvontajärjestelmä parantaa elintarviketurvallisuutta, lisää asiakastyytyväisyyttä ja myyntiä.
Työn menetelminä olen käyttänyt kahta kontekstiinsa ja faktoihin perustuvaa teoriaa, survey-tutkimusta ja deskriptiivistä tutkimusotetta. Survey-tutkimus soveltuu kerätyn tiedon kokoamiseen ja vertailuun. Deskriptiivisellä tutkimusotteella kuvaan alaan liittyvää teoriaa, elintarvikelakia ja -asetusta, viranomaismääräyksiä ja omavalvontasuunnitelmaa. Näissä menetelmissä kerättyä tietoa ei muokata tai muunnella, joten ne soveltuvat tosiasiatiedon keruuseen.
Kolmas menetelmä on sense-making -teoria, jossa hankitaan ja kerätään käyttäjälähtöisesti tietoa, silloin kun ollaan etsimässä uutta suuntaa. Kuka, miksi, milloin ja miten –kysymysten avulla saadaan rakennetuksi uutta osaamista ja tietoa. Sense-making-teoria sopii hyvin uuden tiedon ja osaamistarpeen kuvailuun. Tein tutkimuksen kyselynä alan yrityksille. Vastausten perusteella tein vertailua yritysten järjes¬telmistä. Vertailun tulokset jäävät Katerinkin toimeksiantajille, mutta tästä työstä selviää, mitä kaikkea on huomioitavaa toimivassa omavalvontajärjestelmässä.
Omavalvontajärjestelmissä siirrytään ulkopuolisen toimijan pilvipalveluun, langattomiin lähettimiin ja sähköisesti tallentuviin tiedostoihin, jotka helpottavat tiedonkeruuta, tallentamista ja raportointia. Omavalvonta on kaikille alan yrityksille lakisääteistä. Teknisillä ratkaisuilla omavalvonnasta vastaavien aikaa säästyy, kun manuaalista mittausta ja kirjaamista ei tehdä. Omavalvontajärjestelmä parantaa elintarviketurvallisuutta, lisää asiakastyytyväisyyttä ja myyntiä.