Pystyruuviapevaunujen vertailu lihakarjan kasvatuksessa
Soini, Jaakko (2012)
Soini, Jaakko
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204244961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204244961
Tiivistelmä
Aperuokinnan työmenekkiin ja aperehun tasalaatuisuuteen vaikuttavista tekijöistä ei ole aikaisemmin tehty tutkimuksia Suomessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda puolueettomasti esille erilaisien lihanautakasvattamoiden seosrehu-ruokinnan toimivuutta ja käytäntöä aperehun tasalaatuisuuden ja työmenekin näkökulmasta. Tavoitteena oli myös löytää hyviä ratkaisuja suunnitteilla olevaa lihanautakasvattamoa varten.
Tutkimustiloiksi valittiin seitsemän lihakarjatilaa, joissa tilavierailujen aikana kuvattiin ja kellotettiin aperuo-kinnan työmenekkiä. Jokaiselta tilalta otettiin myös aperehunäytteet kivennäisanalyysiä ja silpunpituuden määrittämistä varten. Jokaisella tilalla oli kahden pystyruuvin apevaunu, joiden tilavuudet 15-22 m3. Tiloilla eläinmäärät olivat 160 - 500.
Appeen epätasalaatuisuuteen vaikuttivat suurimmaksi osaksi käytettävät rehukomponentit, eri rehukompo-nenttien täyttöjärjestys, aperehun sekoittamiseen käytettävä aika ja pystyruuvien pyörimisnopeus. Apere-hun epätasalaatuisuus vaihteli kivennäispitoisuuden osalta 1,8 - 6,3 prosenttia tiloilta otettujen molempien tutkimusnäytteiden välillä.
Apevaunun täyttöön käytettävä työmenekki vaihteli säilörehulla 0,05 – 0,14 sekuntia/kg. Viljan ja kivennäi-sen täytössä vastaavat luvut olivat 0,1 - 0,5 sekuntia/kg. Säilörehun täytössä käytettävä työaika vaihteli vuo-sitasolla omassa esimerkkiyksikössä 24,9 - 63,2 h. Viljan ja kivennäisen täytössä työaika oli vuodessa 31 - 86,2 h. Apevaunun täytössä ääripäiden mukaiset työmenekit olivat omassa esimerkkiyksikössä 1,15 -4 minuut-tia/apetonni, jolloin apevaunun täyttöön käytettävä työaika oli vuorokaudessa 7,1 - 24,8 minuuttia. Aperuo-kinnan kokonaisaika esimerkkiyksikössä oli 29 - 58 minuuttia vuorokaudessa. Vuositasolla työajat olisivat 176 - 355 tuntia.
Tutkimustiloiksi valittiin seitsemän lihakarjatilaa, joissa tilavierailujen aikana kuvattiin ja kellotettiin aperuo-kinnan työmenekkiä. Jokaiselta tilalta otettiin myös aperehunäytteet kivennäisanalyysiä ja silpunpituuden määrittämistä varten. Jokaisella tilalla oli kahden pystyruuvin apevaunu, joiden tilavuudet 15-22 m3. Tiloilla eläinmäärät olivat 160 - 500.
Appeen epätasalaatuisuuteen vaikuttivat suurimmaksi osaksi käytettävät rehukomponentit, eri rehukompo-nenttien täyttöjärjestys, aperehun sekoittamiseen käytettävä aika ja pystyruuvien pyörimisnopeus. Apere-hun epätasalaatuisuus vaihteli kivennäispitoisuuden osalta 1,8 - 6,3 prosenttia tiloilta otettujen molempien tutkimusnäytteiden välillä.
Apevaunun täyttöön käytettävä työmenekki vaihteli säilörehulla 0,05 – 0,14 sekuntia/kg. Viljan ja kivennäi-sen täytössä vastaavat luvut olivat 0,1 - 0,5 sekuntia/kg. Säilörehun täytössä käytettävä työaika vaihteli vuo-sitasolla omassa esimerkkiyksikössä 24,9 - 63,2 h. Viljan ja kivennäisen täytössä työaika oli vuodessa 31 - 86,2 h. Apevaunun täytössä ääripäiden mukaiset työmenekit olivat omassa esimerkkiyksikössä 1,15 -4 minuut-tia/apetonni, jolloin apevaunun täyttöön käytettävä työaika oli vuorokaudessa 7,1 - 24,8 minuuttia. Aperuo-kinnan kokonaisaika esimerkkiyksikössä oli 29 - 58 minuuttia vuorokaudessa. Vuositasolla työajat olisivat 176 - 355 tuntia.