Pystyruuviapevaunujen vertailu lihakarjan kasvatuksessa

Abstract

Aperuokinnan työmenekkiin ja aperehun tasalaatuisuuteen vaikuttavista tekijöistä ei ole aikaisemmin tehty tutkimuksia Suomessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda puolueettomasti esille erilaisien lihanautakasvattamoiden seosrehu-ruokinnan toimivuutta ja käytäntöä aperehun tasalaatuisuuden ja työmenekin näkökulmasta. Tavoitteena oli myös löytää hyviä ratkaisuja suunnitteilla olevaa lihanautakasvattamoa varten.

Tutkimustiloiksi valittiin seitsemän lihakarjatilaa, joissa tilavierailujen aikana kuvattiin ja kellotettiin aperuo-kinnan työmenekkiä. Jokaiselta tilalta otettiin myös aperehunäytteet kivennäisanalyysiä ja silpunpituuden määrittämistä varten. Jokaisella tilalla oli kahden pystyruuvin apevaunu, joiden tilavuudet 15-22 m3. Tiloilla eläinmäärät olivat 160 - 500.

Appeen epätasalaatuisuuteen vaikuttivat suurimmaksi osaksi käytettävät rehukomponentit, eri rehukompo-nenttien täyttöjärjestys, aperehun sekoittamiseen käytettävä aika ja pystyruuvien pyörimisnopeus. Apere-hun epätasalaatuisuus vaihteli kivennäispitoisuuden osalta 1,8 - 6,3 prosenttia tiloilta otettujen molempien tutkimusnäytteiden välillä.

Apevaunun täyttöön käytettävä työmenekki vaihteli säilörehulla 0,05 – 0,14 sekuntia/kg. Viljan ja kivennäi-sen täytössä vastaavat luvut olivat 0,1 - 0,5 sekuntia/kg. Säilörehun täytössä käytettävä työaika vaihteli vuo-sitasolla omassa esimerkkiyksikössä 24,9 - 63,2 h. Viljan ja kivennäisen täytössä työaika oli vuodessa 31 - 86,2 h. Apevaunun täytössä ääripäiden mukaiset työmenekit olivat omassa esimerkkiyksikössä 1,15 -4 minuut-tia/apetonni, jolloin apevaunun täyttöön käytettävä työaika oli vuorokaudessa 7,1 - 24,8 minuuttia. Aperuo-kinnan kokonaisaika esimerkkiyksikössä oli 29 - 58 minuuttia vuorokaudessa. Vuositasolla työajat olisivat 176 - 355 tuntia.

There has not been any research conducted in Finland on the factors affecting the homogeneity and labour input of mixed feeding. The aim of this thesis is to bring an objective perspective to the functionality and practice of mixed feeding from the point of view of the homogeneity of mixed feed and labour input. There is also the purpose to find out good solutions for a planned beef cattle farm.

As research farms were chosen seven beef cattle farms. The labour input of mixed feeding was filmed and timed during the visits to the farms. Mixed feed samples were also taken from each farm for determination of mineral analyses and chop length. Each farm had a vertical mixer feeder wagon with two augers. Volumes of the mixed feeder wagons were 15-22m3. The amount of beef cattle on the farms varied between160 and 500.

Used feed components, different filling order of the feed components, mixing time and the rotation speed of the vertical augers affected most the homogeneity of the mixed feed. Mineral concentration in the samples varied between 1.8-6,3 percent in both samples which were taken from the research farms.

The used work efficiency of the filling of the mixed feed wagon varied in silage between 0,05 - 0,14 se-conds/kilogram. When filling by grain and mineral the corresponding factor was 0,1 - 0,5 seconds/kilogram. The work input in silage filling would vary between 24,9-63,2 hours a year on the planned beef cattle farm. When filling with grain and mineral the work input per year would be 31 - 86,2 hours. Work efficiency in the slowest and the fastest way of filling the mixed feed wagon on the planned beef cattle farm would be 1,15- 4 minutes/mixed feed ton. Then the working time spent on the filling of the mixed feed wagon per day would be 7,1 -24,8 minutes. The total time of mixed feeding on the planned beef cattle farm would be 29-58 minutes per day. In a year the working time would be 176 – 355 hours.