Yhteisöllisyys tuottavuuden ja tehokkuuden vaikuttimena konepajateollisuudessa
Suomela, Isto (2021)
Suomela, Isto
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103062960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103062960
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään ja kartoitetaan yhteisöllisyyden ymmärtämistä tuottavuuden näkökulmasta pienissä Etelä-Suomen konepajoissa. Yhteisöllisyyden vaikuttimiksi valittiin Me-henki, luottamus, motivaatio, osallisuus ja sitoutuneisuus. Tutkija on työskennellyt melkein 20 vuotta konepajateollisuudessa ja nähnyt muutokset viimeisten vuosikymmenten aikana. Yhteisöllisyydellä ja yhteisöllisellä johtamisella on vahva vaikutus tuottavuuteen teollisella alalla.
Kartoitus tehtiin kvantitatiivisena internet-kyselytutkimuksena konepajateollisuuden esihenkilöille. Kysely tehtiin helmikuun (2021) aikana käyttäen Webropol-ohjelmistoa. Valitettavasti vastausprosentti jäi alhaiseksi.
Esihenkilöiden vastauksista selvisi yhteisöllisyyden ja sen vaikuttimien tärkeys tuottavuudelle ja jatkuvalle muutokselle. Esihenkilöt ymmärsivät yhteisöllisyyden merkityksen, mutta käytännöntoiminnassa tämä ei näy samankaltaisesti. Yhteisöllisyys on tunne peräistä ja jokainen kokee asian omalla tavalla. Tämän takia kehitysideoita on paljon. Yhteisöllisyys lähtee arvoista, mutta nämä arvot pitää olla määritelty myös yrityksien arvoiksi. Korkeimmassa asemassa olevat kuitenkin haluavat johdettavan omalla esimerkillä yrityksen arvojen mukaisesti.
Kartoitus tehtiin kvantitatiivisena internet-kyselytutkimuksena konepajateollisuuden esihenkilöille. Kysely tehtiin helmikuun (2021) aikana käyttäen Webropol-ohjelmistoa. Valitettavasti vastausprosentti jäi alhaiseksi.
Esihenkilöiden vastauksista selvisi yhteisöllisyyden ja sen vaikuttimien tärkeys tuottavuudelle ja jatkuvalle muutokselle. Esihenkilöt ymmärsivät yhteisöllisyyden merkityksen, mutta käytännöntoiminnassa tämä ei näy samankaltaisesti. Yhteisöllisyys on tunne peräistä ja jokainen kokee asian omalla tavalla. Tämän takia kehitysideoita on paljon. Yhteisöllisyys lähtee arvoista, mutta nämä arvot pitää olla määritelty myös yrityksien arvoiksi. Korkeimmassa asemassa olevat kuitenkin haluavat johdettavan omalla esimerkillä yrityksen arvojen mukaisesti.