Perehdyttämisen kehittäminen Aivoverenkiertohäiriöyksikössä

Abstract

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Aivoverenkiertohäiriöyksikössä oli tarve kehittää työntekijöiden perehdyttämistä yhtenäisemmäksi ja suunnitelmallisemmaksi. Viime vuosina työnhakijat ovat tiedustelleet perehdyttämisohjelmaa työpaikkaa etsiessään, mutta heille on jouduttu vastaaman kielteisesti. Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena oli kehittää pitkäaikaiseksi sijaiseksi tai vakituiseen toimeen tulevan uuden sairaanhoitajan perehdyttämistä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Aivoverenkiertohäiriöyksikössä. Kehittämistehtävän tavoitteena oli toimiva ja käytännönläheinen perehdytysohjelma, mikä tukisi uusien perehdyttäjien työskentelyä. Perehdytysohjelmassa huomioidaan eri työkokemuksella tulevat työntekijät. Kehittämistehtävän tehtävänä oli myös kartoittaa perehdytyksen nykytila sekä päivittää ja luoda uutta perehdytysmateriaalia. Aivoverenkiertohäiriöyksikössä järjestettiin lokakuussa 2010 kehittämispäivä, jonka aikana henkilökunta kartoitti perehdyttämisen nykytilan ja loi perehdyttämiselle tavoitetilan. Henkilökunta pohti myös erilaisista taustoista tulevien sairaanhoitajien perehdytyksen erityistarpeita. Ensimmäinen versio tulevaksi perehdytysohjelmaksi perustui teoriatietoon, perehdytyksen nykytilaan ja tavoitetilaan, sekä erilaisista lähtökohdista tulevien työntekijöiden perehdytyksen erityispiirteisiin. Osaston henkilökunta antoi palautetta perehdytysohjelmasta niin, että kolmannen ehdotuksen korjatusta versiosta tuli Aivoverenkiertohäi-riöyksikön perehdyttämisohjelma. Perehdytyksen tarkistuslista yhtenäistettiin perehdytysohjelman mukaiseksi, perehdytysmateriaali päivitettiin ja uutta materiaalia tuotettiin. Aivoverenkiertohäiriöyksikön perehdytysohjelmaa ei ole vielä käytännössä toteutettu, siksi jatkossa on tärkeää kerätä kokemuksia perehdytysohjelmasta käytännössä ja kehittää sitä edelleen. Kaikkiin erilaisiin työsuhteisiin tulevia työntekijöitä ei ole perehdytys-ohjelmassa huomioitu, esimerkiksi lyhytaikaiset sijaiset ja työnkierrossa oleva henkilökunta tarvitsee jatkossa oman osuuden perehdytysohjelmaan. Tuleva Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Neurokeskus tuo omat haasteensa perehdyttämisen kehittämiselle ja yhtenäistämiselle eri työyksiköiden välillä.

In the Stroke Unit of the Pirkanmaa Hospital District there was a need to develop employee orientation into a more coherent and systematic direction. In recent years, job applicants have enquired after an orientation programme when searching for a job, but the answer to them has been negative. The purpose of this development task was to develop orientation offered to a new nurse, who will be a long-term substitute or will have a permanent appointment, in the Stroke Unit of the Pirkanmaa Hospital District. The aim of the development task was a functional and practical orientation programme that would support the working of new orientation personnel. In the orientation programme, employees with different kind of working experience are taken into consideration. One aim of the development task was also to map the current state of orientation as well as to update and create new orientation material. Key words: orientation, Stroke Unit In October 2010, a Development Day was organized in the Stroke Unit, during which the personnel mapped the current state of orientation and created a target state for the orientation. The personnel also considered the special orientation needs for nurses who come from different backgrounds. The first version of the new orientation programme was based on theoretical information, the current state and target state of orientation as well as the special characteristics of orientation for nurses coming from different starting points. The staff of the ward gave feedback on the orientation programme in such a way that the revised version of the third proposal became the orientation programme of the Stroke Unit. The checklist of orientation was standardized to be in accordance with the orientation programme, the orientation material was updated and new material was produced. The orientation programme of the Stroke Unit has not yet been practically implemented, which is why in the future it is important to accumulate experiences of the orientation programme in practice and to develop it further. Employees coming to all the different employment relationships have not been considered in the orientation programme; for instance short-term substitutes and personnel in job rotation require their own portion in the orientation programme in the future.