Potkua perehdytykseen - tukea työnohjaukseen
Ratia, Anna-Maria (2012)
Ratia, Anna-Maria
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061112405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061112405
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkittiin perehdyttämistä ABC Viitasaarella. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluin, joissa työntekijät saivat pohtia omaa perehdyttämistään sekä työn-opastusta. Tutkimus toteutettiin maalis-huhtikuussa 2012. Sen tarkoitus oli kerätä tietoa siitä, kuinka perehdyttäminen koetaan ABC Viitasaarella ja onko siinä työntekijöiden mielestä kehitettävää.
Tutkimukseen osallistui kuusi työntekijää, joista yksi oli palveluvastaava. Haastatteluista etsittiin samankaltaisuuksia litteroinnin jälkeen. Yhteneväisyyksiä alkoi löytyä nopeasti, sillä monilla haasta-teltavilla oli samansuuntainen mielipide siitä, kuinka perehdyttämisen tulisi edetä ja minkälaista materiaalia siinä olisi hyvä olla oppimisen tukena.
Liki kaikki työntekijät kokivat, että perehdyttämiseen osallistuivat kaikki heitä aikaisemmin aloittaneet työntekijät. Tiedonhankinta oli useimpien mielestä helppoa, ja uudet työkaverit olivat helposti lähestyttäviä, ja heiltä uskalsi kysyä helposti asioita. Monet mielsivät perehdyttämiseen kuuluvan myös omaehtoisen tiedonhankinnan varsinaisen perehdytysjakson jälkeen. Työnopastuksessa työn-suoritusmenetelmiä ei perusteltu, mutta ne olivat kuitenkin perehdytettävien mielestä järkeviä. Ergonomiaa oli opastettu muutamalle vastaajalle. Useimmat vastaajista kokivat, että työpaikkakummi saattaisi helpottaa työhön sopeutumista, mutta muutama oli sitä mieltä, että kummi saattaa olla esteenä muihin työtovereihin tutustumiselle. Yritystason perehdytys koettiin vastaajien kesken puutteelliseksi. Suuri organisaatio jäi useimmille epäselväksi, vaikka liki kaikki muistivatkin saaneensa aiheesta kirjallista materiaalia.
Opinnäytetyön tuloksena kirjattiin ylös perehdytyssuunnitelma ja vastuunjakotaulukko. Myös muuta perehdytykseen käytettävää materiaalia päivitettiin.
Tutkimukseen osallistui kuusi työntekijää, joista yksi oli palveluvastaava. Haastatteluista etsittiin samankaltaisuuksia litteroinnin jälkeen. Yhteneväisyyksiä alkoi löytyä nopeasti, sillä monilla haasta-teltavilla oli samansuuntainen mielipide siitä, kuinka perehdyttämisen tulisi edetä ja minkälaista materiaalia siinä olisi hyvä olla oppimisen tukena.
Liki kaikki työntekijät kokivat, että perehdyttämiseen osallistuivat kaikki heitä aikaisemmin aloittaneet työntekijät. Tiedonhankinta oli useimpien mielestä helppoa, ja uudet työkaverit olivat helposti lähestyttäviä, ja heiltä uskalsi kysyä helposti asioita. Monet mielsivät perehdyttämiseen kuuluvan myös omaehtoisen tiedonhankinnan varsinaisen perehdytysjakson jälkeen. Työnopastuksessa työn-suoritusmenetelmiä ei perusteltu, mutta ne olivat kuitenkin perehdytettävien mielestä järkeviä. Ergonomiaa oli opastettu muutamalle vastaajalle. Useimmat vastaajista kokivat, että työpaikkakummi saattaisi helpottaa työhön sopeutumista, mutta muutama oli sitä mieltä, että kummi saattaa olla esteenä muihin työtovereihin tutustumiselle. Yritystason perehdytys koettiin vastaajien kesken puutteelliseksi. Suuri organisaatio jäi useimmille epäselväksi, vaikka liki kaikki muistivatkin saaneensa aiheesta kirjallista materiaalia.
Opinnäytetyön tuloksena kirjattiin ylös perehdytyssuunnitelma ja vastuunjakotaulukko. Myös muuta perehdytykseen käytettävää materiaalia päivitettiin.