Englannin opetuksen integrointi ammattikorkeakoulussa
Kammonen, Leena (2012)
Kammonen, Leena
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061112472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061112472
Tiivistelmä
Ammattikorkeakoulutuksen kieltenopetuksen tavoitteena on tuottaa opiskelijalle kansainvälistyvän elinkeino- ja työelämän asiantuntijatehtävissä tarvittava kieli- ja viestintätaito. Perinteiset opetusjärjestelyt kehittävät vain rajallisesti työelämässä tarvittavaa kokonaisvaltaista kieli- ja viestintätaitoa. Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli kartoittaa englannin opettajien näkemyksiä integroivan opetuksen hyödyistä ja toteuttamismahdollisuuksista ammattikorkeakoulussa ja miten englannin opetusta integroidaan. Kartoitus toteutettiin huhtikuussa 2012 kyselynä Hämeen, Lahden ja Laurea-ammattikorkeakoulujen englannin opettajille (N=19). Kyselyn pohjana käytettiin tutkimuksesta, hankkeista ja kirjallisuudesta koottuja keskeisiä väitteitä integroivasta opetuksesta. Integraatio käsitettiin opetussuunnitelman mukaisena opetustoimintana opetuksen järjestämisen näkökulmasta.
Tapaustutkimuksesta käy ilmi, että näkemykset integroinnin hyödyllisyydestä ja toteuttamismahdollisuuksista ammattikorkeakoulun englannin opetuksessa ja opettajien suhtautuminen integrointiin ovat hyvin myönteisiä, joskin ajan käyttöön liittyvät organisatoriset ja opettajakohtaiset tekijät jakavat mielipiteitä. Opetusta ei kuitenkaan integroida käytännössä niin laajalti kuin tulosten perusteella voisi olettaa. Opetus perustuu lähtökohtaisesti työelämäläheisiin ja koulutusalakohtaisiin tehtäviin. Opetusta integroidaan ammattiaineisiin, projekteihin ja tapahtumiin osittain ja vaihtelevasti, mutta säännöllinen ja sisällöltään laajempi integrointi on harvinaista. Yhteistyötä tehdään toisten opettajien kanssa lähinnä oman opetuksen suunnittelemiseksi, mutta yhteisopettajuus on satunnaista. Englannin opetus tapahtuu pääsääntöisesti omassa luokkahuoneessa yksin englannin opettajien pitämänä. Englannin opettajien yhteydet työelämään ovat erittäin vähäisiä, eikä opetusta juuri integroida työssäoppimiseen. Koulutusalakohtaiset erityispiirteet eivät käyneet ilmi kartoituksesta.
Integroinnin edellytyksiä ammattikorkeakoulussa voitaisiin edelleen parantaa yhteissuunnittelulla jo lukujärjestysten laatimisvaiheessa, opettajien työajan yhteensovittamisella sekä opettajien informaalin ja formaalin yhteistyön tiivistämisellä. Englannin opettajien ja opetuksen työelämäyhteyksiä voitaisiin lisätä kielten opettajien yritysvierailuilla ja työelämäjaksoilla. Opintojaksojen aikatauluttamisella opiskelijoiden työharjoittelujaksojen ympärille voitaisiin edesauttaa opetuksen integroimista työssäoppimiseen. Opettaja voi saada integroivasta opetuksesta uutta motivaatiota työhönsä ja kehittyä ammatillisesti. Oppilaitos voi integroivalla opetuksella vähentää opetuksen päällekkäisyyttä ja lisätä vetovoimaisuuttaan. Integrointi on esimerkki edistyneestä pedagogisesta toimintamallista, joka soveltuisi Suomen tavoittelemaan osaamisen vientiin.
Tapaustutkimuksesta käy ilmi, että näkemykset integroinnin hyödyllisyydestä ja toteuttamismahdollisuuksista ammattikorkeakoulun englannin opetuksessa ja opettajien suhtautuminen integrointiin ovat hyvin myönteisiä, joskin ajan käyttöön liittyvät organisatoriset ja opettajakohtaiset tekijät jakavat mielipiteitä. Opetusta ei kuitenkaan integroida käytännössä niin laajalti kuin tulosten perusteella voisi olettaa. Opetus perustuu lähtökohtaisesti työelämäläheisiin ja koulutusalakohtaisiin tehtäviin. Opetusta integroidaan ammattiaineisiin, projekteihin ja tapahtumiin osittain ja vaihtelevasti, mutta säännöllinen ja sisällöltään laajempi integrointi on harvinaista. Yhteistyötä tehdään toisten opettajien kanssa lähinnä oman opetuksen suunnittelemiseksi, mutta yhteisopettajuus on satunnaista. Englannin opetus tapahtuu pääsääntöisesti omassa luokkahuoneessa yksin englannin opettajien pitämänä. Englannin opettajien yhteydet työelämään ovat erittäin vähäisiä, eikä opetusta juuri integroida työssäoppimiseen. Koulutusalakohtaiset erityispiirteet eivät käyneet ilmi kartoituksesta.
Integroinnin edellytyksiä ammattikorkeakoulussa voitaisiin edelleen parantaa yhteissuunnittelulla jo lukujärjestysten laatimisvaiheessa, opettajien työajan yhteensovittamisella sekä opettajien informaalin ja formaalin yhteistyön tiivistämisellä. Englannin opettajien ja opetuksen työelämäyhteyksiä voitaisiin lisätä kielten opettajien yritysvierailuilla ja työelämäjaksoilla. Opintojaksojen aikatauluttamisella opiskelijoiden työharjoittelujaksojen ympärille voitaisiin edesauttaa opetuksen integroimista työssäoppimiseen. Opettaja voi saada integroivasta opetuksesta uutta motivaatiota työhönsä ja kehittyä ammatillisesti. Oppilaitos voi integroivalla opetuksella vähentää opetuksen päällekkäisyyttä ja lisätä vetovoimaisuuttaan. Integrointi on esimerkki edistyneestä pedagogisesta toimintamallista, joka soveltuisi Suomen tavoittelemaan osaamisen vientiin.