Nuorten miesten kokemuksia elämänhallinnan ongelmista
Huisman-Laine, Birgitta (2012)
Huisman-Laine, Birgitta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060812302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060812302
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda neuropsykiatrisen valmennuksen läpikäyneiden ja siinä mukana olleiden nuorten miesten omakohtaisia kokemuksia valmennuksesta ja heidän tämänhetkisestä elämäntilanteestaan. Tavoitteena oli myös tuoda esille, kokevatko miehet elämänhallinnan lisääntyneen. Miesten tarinaa käsiteltiin kolmen pääkysymyksen kautta, kuinka aikaisemmat elämänkokemukset heijastuivat nykytilanteeseen, miten ympäristö mahdollisti yksilön toimintamahdollisuuksia ja mikä oli koettu käsitys omasta terveydentilasta?
Elämänhallinta käsitteenä tuotiin opinnäytetyössä esille yksilön osittain luontaisina ja opittuina kykyinä ja taipumuksina säädellä ja hallita omaa käyttäytymistään, ajatteluaan ja toimintaansa arjessa ja stressitilanteissa. Neuropsykiatrisella valmennuksella pyritään vaikuttamaan yksilölle haitallisiin käyttäytymis- ja ajattelumalleihin, jotka vaikuttavat arjessa selviytymiseen ja toimintaan. Neuropsykiatrinen valmennus on sosiaalista kuntoutusta, jolla pyritään vaikuttamaan yksilön sosiaaliseen integraatioon. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös kuntoutuksen käsitettä, jotta pystyttiin näyttämään mihin valmennus palvelujärjestelmässä sijoittuu. Lisäksi tarkoituksena oli tuoda esille myös valmennukseen ja kuntoutukseen liittyviä erilaisia prosesseja.
Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen, jossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelulomaketta. Haastatteluaineiston pohjalta luotiin haastateltujen miesten oma tarina. Tarinoita työstettiin salutogeenisen-, kiintymyssuhde- ja konstruktivistisen teorian pohjalta.
Opinnäytetyön tuloksista on hyötyä niille, jotka ovat kiinnostuneita neuropsykiatrisesta valmennuksesta ja erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoajille. Opinnäytetyössä tuli esille, että oman terveyden kokeminen vaikuttaa yksilöön monitahoisesti. Oman terveyden kokeminen voi olla positiivisempaa, kuin ympäristön ja yhteiskunnan luoma käsitys tilanteesta. Asiantuntijoiden suhtautuminen ja puhe voivat vaikuttaa siihen, minkälaisia palveluja yhteiskunnassa tarjotaan. Haavoittavat kokemukset ja asiantuntijapuheen sävy vaikuttavat esimerkiksi sitoutumisen ja kiinnittymisen vaikeuksina opiskelu- ja työelämään. Yksinäisyys, eristäytyneisyys, tuen puute lapsuudessa ja aikuisuudessa sekä mielenterveyden ongelmat koettiin terveyttä eniten haittaavina tekijöinä. Terveyttä eniten edistäviksi tekijöiksi koettiin saatu tuki, sosiaaliset suhteet, oman toimijuuden lisääntyminen ja mielenterveyden koheneminen.
Elämänhallinta käsitteenä tuotiin opinnäytetyössä esille yksilön osittain luontaisina ja opittuina kykyinä ja taipumuksina säädellä ja hallita omaa käyttäytymistään, ajatteluaan ja toimintaansa arjessa ja stressitilanteissa. Neuropsykiatrisella valmennuksella pyritään vaikuttamaan yksilölle haitallisiin käyttäytymis- ja ajattelumalleihin, jotka vaikuttavat arjessa selviytymiseen ja toimintaan. Neuropsykiatrinen valmennus on sosiaalista kuntoutusta, jolla pyritään vaikuttamaan yksilön sosiaaliseen integraatioon. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös kuntoutuksen käsitettä, jotta pystyttiin näyttämään mihin valmennus palvelujärjestelmässä sijoittuu. Lisäksi tarkoituksena oli tuoda esille myös valmennukseen ja kuntoutukseen liittyviä erilaisia prosesseja.
Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen, jossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelulomaketta. Haastatteluaineiston pohjalta luotiin haastateltujen miesten oma tarina. Tarinoita työstettiin salutogeenisen-, kiintymyssuhde- ja konstruktivistisen teorian pohjalta.
Opinnäytetyön tuloksista on hyötyä niille, jotka ovat kiinnostuneita neuropsykiatrisesta valmennuksesta ja erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoajille. Opinnäytetyössä tuli esille, että oman terveyden kokeminen vaikuttaa yksilöön monitahoisesti. Oman terveyden kokeminen voi olla positiivisempaa, kuin ympäristön ja yhteiskunnan luoma käsitys tilanteesta. Asiantuntijoiden suhtautuminen ja puhe voivat vaikuttaa siihen, minkälaisia palveluja yhteiskunnassa tarjotaan. Haavoittavat kokemukset ja asiantuntijapuheen sävy vaikuttavat esimerkiksi sitoutumisen ja kiinnittymisen vaikeuksina opiskelu- ja työelämään. Yksinäisyys, eristäytyneisyys, tuen puute lapsuudessa ja aikuisuudessa sekä mielenterveyden ongelmat koettiin terveyttä eniten haittaavina tekijöinä. Terveyttä eniten edistäviksi tekijöiksi koettiin saatu tuki, sosiaaliset suhteet, oman toimijuuden lisääntyminen ja mielenterveyden koheneminen.