Vuorovaikutus ja tiedonkulku osastolla : toiminnallinen opinnäytetyö
Kokkonen, Tuija (2021)
Kokkonen, Tuija
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103103145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103103145
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä huoneentaulu hyvästä vuorovaikutuksesta ja tiedonkulusta erään pirkanmaalaisen yrityksen kanslioihin. Työn tavoitteena oli ammattilaisten välisen vuorovaikutusosaamisen kehittyminen sekä tiedonkulkukatkosten väheneminen ja potilasturvallisuuden paraneminen. Sen tehtävänä oli tarkastella, millaista on hyvä vuorovaikutus ja tiedonkulku. Lisäksi työssä vertailtiin vuorovaikutuskeinoja kotimaisen ja ulkomaisen tutkimuksen avulla. Työ rajattiin koskemaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välillä tapahtuvaa vuorovaikutusta ja tiedonkulkua, ja se tehtiin työelämälähtöisesti sekä toiminnallista menetelmää noudattaen.
Tutkimustulosten mukaan korostui, kuinka tärkeää moniammatillisen tiimin jäsenten välinen vuorovaikutusosaaminen on sosiaali- ja terveysalalla. Tuloksista ilmeni, että hyvä vuorovaikutus on kuuntelevaa, arvostavaa ja rehellistä kommunikointia ammattilaisten välillä. Kollegoiden välinen, ammatillisesta statuksesta riippumaton kunnioitus on avainasemassa, kun vuorovaikutusosaamista halutaan kehittää. Avoimet, kollegiaaliset ja dialogisuuteen tähtäävät keskustelut työyhteisön keskuudessa vievät vuorovaikutusosaamista eteenpäin. Koko työyhteisöllä pitäisi olla mahdollisuus hyvien vuorovaikutustaitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Sujuva tiedonkulku on selkeää, helposti ymmärrettävää, kunnioittavaa ja avointa. Tieto liikkuu raportointitilanteessa sekä suullisesti että kirjallisesti, eikä näiden pidä olla ristiriidassa keskenään, ettei kuluisi turhaa aikaa oikean tiedon tarkistamiseen. Tutkimus osoitti, että huono tiedonkulku aiheutti potilasturvallisuuden heikentymistä, ja toimintaa pitää kehittää jatkuvasti potilasturvallisuus keskiössä. On perusteltua olettaa, että potilasturvallisuus ei ole ainoastaan yksilösuorituksia, vaan se on osastojen yhteinen päämäärä ja siitä on vastuussa koko organisaatio.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi selkeä ja ytimekäs huoneentaulu. Sitä voidaan hyödyntää kanslian seinällä muistuttamassa koko työyhteisöä hyvästä ja kollegiaalisesta kohtaamisesta vuorovaikutustilanteissa sekä ISBAR-menetelmän käytöstä raportointitilanteissa. Tulevaisuudessa näillä perusteilla on mahdollista toteuttaa jatkotutkimuksia, joilla organisaatioita kehitetään koulutuksen avulla.
Tutkimustulosten mukaan korostui, kuinka tärkeää moniammatillisen tiimin jäsenten välinen vuorovaikutusosaaminen on sosiaali- ja terveysalalla. Tuloksista ilmeni, että hyvä vuorovaikutus on kuuntelevaa, arvostavaa ja rehellistä kommunikointia ammattilaisten välillä. Kollegoiden välinen, ammatillisesta statuksesta riippumaton kunnioitus on avainasemassa, kun vuorovaikutusosaamista halutaan kehittää. Avoimet, kollegiaaliset ja dialogisuuteen tähtäävät keskustelut työyhteisön keskuudessa vievät vuorovaikutusosaamista eteenpäin. Koko työyhteisöllä pitäisi olla mahdollisuus hyvien vuorovaikutustaitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Sujuva tiedonkulku on selkeää, helposti ymmärrettävää, kunnioittavaa ja avointa. Tieto liikkuu raportointitilanteessa sekä suullisesti että kirjallisesti, eikä näiden pidä olla ristiriidassa keskenään, ettei kuluisi turhaa aikaa oikean tiedon tarkistamiseen. Tutkimus osoitti, että huono tiedonkulku aiheutti potilasturvallisuuden heikentymistä, ja toimintaa pitää kehittää jatkuvasti potilasturvallisuus keskiössä. On perusteltua olettaa, että potilasturvallisuus ei ole ainoastaan yksilösuorituksia, vaan se on osastojen yhteinen päämäärä ja siitä on vastuussa koko organisaatio.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi selkeä ja ytimekäs huoneentaulu. Sitä voidaan hyödyntää kanslian seinällä muistuttamassa koko työyhteisöä hyvästä ja kollegiaalisesta kohtaamisesta vuorovaikutustilanteissa sekä ISBAR-menetelmän käytöstä raportointitilanteissa. Tulevaisuudessa näillä perusteilla on mahdollista toteuttaa jatkotutkimuksia, joilla organisaatioita kehitetään koulutuksen avulla.