Genomitiedon käyttö masennuksen lääkehoidossa : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kooste genomitiedon käytöstä masennuslääkitystä käsittelevissä ajankohtaisissa tutkimuksissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa genomitiedon hyödyntämisestä masennuksen lääkehoidossa hoitotyön näkökulmasta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaista masennuksen hoitoon liittyvää etua genomitieto voi tarjota.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Cinahl- ja Medic-tietokannoista. Aineiston analyysissä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Osana opinnäytetyötä toteutettiin myös hoidonohjeistus genomitiedon käytöstä potilasohjauksessa.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksista ilmenee, että geenitestauksella voidaan lyhentää sairaalahoidon kestoa sekä saavuttaa kustannussäästöjä potilaan kokonaishoidossa. Geenitestin avulla löydettyjen masennuslääkityksen kannalta epäsuotuisien genotyyppien osuus kaikista tutkituista sekä näiden perusteella tehtyjen lääkemuutosten määrä vaihtelivat tutkimusten välillä. Myös geenitestauksen ja masennuskyselyn tulosten välinen yhteys vaihteli tutkimusten välillä.

Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä tiedon lisäämisen välineenä terveydenhuollon henkilöstölle sekä terveysalan opiskelijoille. Tieto perimän vaikutuksesta lääkevasteeseen lisääntyy jatkuvasti, sillä alalla tehdään paljon tutkimusta. Näin ollen on hyvä tietää, mistä geenitestauksessa on kyse ja millaista tietoa geenitestaus voisi potilaan lääkehoidon suunnittelun avuksi nyt ja tulevaisuudessa tuoda. Jatkotutkimuksen kohteena voisi olla geenitestien käyttö suomalaisen väestön masennuksen hoidossa.

Depression is a common and often long-term public health issue. A commonly used treatment for depression includes drug therapy which sometimes causes adverse effects due to, among other things, patients' genotype. During recent years, the knowledge of human genome data has increased and caused new expectations of targeted medication.

The purpose of this study was to compile researched information on the use of genome data in antidepressant treatment. The aim of this study was to increase knowledge of the possibilities of genome data usage in antidepressant treatment from a nursing perspective. The data for this study was collected through a descriptive literature review and was analysed by inductive content analysis.

The results of the literature review show that the use of genetic testing can result in a shorter hospital stay and overall cost savings of treatment. The number of unfavourable genotypes found concerning antidepressant treatment varied between the studies, as did the number of medication changes made based on the genetic test results. There was variation between the studies in depression screening results prior to and after genetic testing.

The findings of this study can be applied as an information tool for nursing practitioners and students. As the knowledge of genome data increases, nurses need to be able to educate patients about genetic testing and its possibilities on pharmacotherapy planning. The use of genetic testing in the Finnish population would be a beneficial subject for further studies. In addition, it could be useful to study mental health nurses’ abilities to utilise genome data.