Sosioekonominen analyysi pakolaisten kuntiin sijoittamisesta
Polichtchouk, Vasilisa (2012)
Polichtchouk, Vasilisa
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012070413017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012070413017
Tiivistelmä
Opinnäytteessä tarkastellaan vuosien 1998–2010 välillä kuuden kunnan pakolaistaustaisten henkilöiden määrän muutosta suhteessa kunnan taloudellisten ja sosiaalisten tunnuslukujen muutoksiin.
Teoriaan perehdyttiin syventymällä pakolaispolitiikkaan ja kuntien taloushallintoon. Lisäksi syvennyttiin useisiin eri tutkimuksiin kuntien kustannustehokkuuksien osalta sekä maahan-muuttajien taloudellisten vaikutusten ja terveyspalveluiden käytön osalta. Empiirisesti tutkittiin ja verrattiin tarkasteluvälin eri väestöryhmien määrien- ja osuuksien muutostenkuvaajia suhteessa taloudellisiin tunnuslukuihin.
Tuloksissa ilmeni, että pohjoisimmissa kunnissa ulkomaan kansalaisten osuuden kasvu kasvatti kunnan asukaslukua, toisin kuin eteläisissä kunnissa. Tulorahoitus osoittautui kasvavan pienissä ja keskisuurissa kunnissa enemmän kuin suurissa kunnissa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuuksien kasvuun näytti vaikuttavan pakolaisten määrän kasvu. Keskisuurten kuntien alijäämä kasvoi suurentuneen lainakannan vuoksi. Näytekuntien pakolaisten vastaanotosta maksettavien valtion korvausten riittävyyttä tarkasteltiin suhteessa asukaskohtaisiin laskennallisiin sosiaali- ja terveyshuollon kustannuksiin. Korvaukset osoittautuivat riittäviksi korvaamaan kantaväestön kustannukset mutta jäivät vajaiksi korvaamaan 1,5-kertaisia pakolaisten kustannuksia. Kyselyn-tulosten ja havainnoinnin tuottaman aineiston avulla ilmeni, että henkilöstöresurssien riittävyys vaikuttaa asiakkaiden kotoutumiseen ja henkilökunnan jaksamiseen.
Analyysi osoitti, että pakolaiset asiakkaina kuluttavat kuntien resursseja muita maahanmuuttajaryhmiä ja kantaväestöä enemmän. Pidemmällä aikavälillä kiintiömäärän kasvaessa kunnille maksetut korvaukset kuitenkin osoittautuivat tasaavan kunnan tulorahoitusta menoihin nähden. Todellisten kustannusvaikutusten selvittämiseksi tulisi kuntien eri palvelualoja tutkia tarkemmin.
Teoriaan perehdyttiin syventymällä pakolaispolitiikkaan ja kuntien taloushallintoon. Lisäksi syvennyttiin useisiin eri tutkimuksiin kuntien kustannustehokkuuksien osalta sekä maahan-muuttajien taloudellisten vaikutusten ja terveyspalveluiden käytön osalta. Empiirisesti tutkittiin ja verrattiin tarkasteluvälin eri väestöryhmien määrien- ja osuuksien muutostenkuvaajia suhteessa taloudellisiin tunnuslukuihin.
Tuloksissa ilmeni, että pohjoisimmissa kunnissa ulkomaan kansalaisten osuuden kasvu kasvatti kunnan asukaslukua, toisin kuin eteläisissä kunnissa. Tulorahoitus osoittautui kasvavan pienissä ja keskisuurissa kunnissa enemmän kuin suurissa kunnissa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuuksien kasvuun näytti vaikuttavan pakolaisten määrän kasvu. Keskisuurten kuntien alijäämä kasvoi suurentuneen lainakannan vuoksi. Näytekuntien pakolaisten vastaanotosta maksettavien valtion korvausten riittävyyttä tarkasteltiin suhteessa asukaskohtaisiin laskennallisiin sosiaali- ja terveyshuollon kustannuksiin. Korvaukset osoittautuivat riittäviksi korvaamaan kantaväestön kustannukset mutta jäivät vajaiksi korvaamaan 1,5-kertaisia pakolaisten kustannuksia. Kyselyn-tulosten ja havainnoinnin tuottaman aineiston avulla ilmeni, että henkilöstöresurssien riittävyys vaikuttaa asiakkaiden kotoutumiseen ja henkilökunnan jaksamiseen.
Analyysi osoitti, että pakolaiset asiakkaina kuluttavat kuntien resursseja muita maahanmuuttajaryhmiä ja kantaväestöä enemmän. Pidemmällä aikavälillä kiintiömäärän kasvaessa kunnille maksetut korvaukset kuitenkin osoittautuivat tasaavan kunnan tulorahoitusta menoihin nähden. Todellisten kustannusvaikutusten selvittämiseksi tulisi kuntien eri palvelualoja tutkia tarkemmin.