Sosioekonominen analyysi pakolaisten kuntiin sijoittamisesta

Abstract

Opinnäytteessä tarkastellaan vuosien 1998–2010 välillä kuuden kunnan pakolaistaustaisten henkilöiden määrän muutosta suhteessa kunnan taloudellisten ja sosiaalisten tunnuslukujen muutoksiin.

Teoriaan perehdyttiin syventymällä pakolaispolitiikkaan ja kuntien taloushallintoon. Lisäksi syvennyttiin useisiin eri tutkimuksiin kuntien kustannustehokkuuksien osalta sekä maahan-muuttajien taloudellisten vaikutusten ja terveyspalveluiden käytön osalta. Empiirisesti tutkittiin ja verrattiin tarkasteluvälin eri väestöryhmien määrien- ja osuuksien muutostenkuvaajia suhteessa taloudellisiin tunnuslukuihin.

Tuloksissa ilmeni, että pohjoisimmissa kunnissa ulkomaan kansalaisten osuuden kasvu kasvatti kunnan asukaslukua, toisin kuin eteläisissä kunnissa. Tulorahoitus osoittautui kasvavan pienissä ja keskisuurissa kunnissa enemmän kuin suurissa kunnissa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuuksien kasvuun näytti vaikuttavan pakolaisten määrän kasvu. Keskisuurten kuntien alijäämä kasvoi suurentuneen lainakannan vuoksi. Näytekuntien pakolaisten vastaanotosta maksettavien valtion korvausten riittävyyttä tarkasteltiin suhteessa asukaskohtaisiin laskennallisiin sosiaali- ja terveyshuollon kustannuksiin. Korvaukset osoittautuivat riittäviksi korvaamaan kantaväestön kustannukset mutta jäivät vajaiksi korvaamaan 1,5-kertaisia pakolaisten kustannuksia. Kyselyn-tulosten ja havainnoinnin tuottaman aineiston avulla ilmeni, että henkilöstöresurssien riittävyys vaikuttaa asiakkaiden kotoutumiseen ja henkilökunnan jaksamiseen.

Analyysi osoitti, että pakolaiset asiakkaina kuluttavat kuntien resursseja muita maahanmuuttajaryhmiä ja kantaväestöä enemmän. Pidemmällä aikavälillä kiintiömäärän kasvaessa kunnille maksetut korvaukset kuitenkin osoittautuivat tasaavan kunnan tulorahoitusta menoihin nähden. Todellisten kustannusvaikutusten selvittämiseksi tulisi kuntien eri palvelualoja tutkia tarkemmin.

The objective of the thesis was to explore the effects of the rising number of refugees on the changes in the economic and social indicators in the municipalities. The study included six municipalities and the examination time was selected to be within the years 1998 and 2010.

The theoretical framework was based on the refugee policies and the financial management of municipalities. Furthermore, several different studies about the cost efficiency of the municipalities and about the economic effects of immigrants and the use of health services were absorbed. The study aggregated different describers about the changes of the population groups into relation to the economic indicators.

Shares were examined and the results indicated that, in the most northern municipalities, the growth of the refugee share expanded also the growth in the number of citizens. There was no similarity found with southern municipalities. The cash flow financing appeared to grow more in small and medium-sized municipalities than in the big municipalities. The growth of the number of the refugees seemed to have had an effect on the growth of the state subsidies of especially social services and health services. The deficit of medium-sized municipalities was influenced by the increased loan stock. Again, the adequacy of the compensations that were paid for the reception of the refugees in the six sample municipalities was examined in relation to the inhabitant-specific calculatory costs of social welfare and health services. The compensations proved to be sufficient to defray the costs of the original population but remained short of defraying the 1.5-fold refugees' costs. The results of the inquiry and the observation showed that the adequacy of human resources affects the integration of refugees and the managing of the staff. As customers the refugees proved to have more effect on the recourses of the municipalities than the customers from other immigrant groups or original population.

In conclusion, it seems that the compensations that are paid to the municipalities are proving to level the income financing with the expenses in long run. Conversely, to clarify real cost effects, the different service branches of municipalities should be studied in more detail.