Asiakaskeskeinen fysioterapia : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää asiakaskeskeisyys – termin sisältöä ja merkityksiä fysioterapiassa, ja laajemmin kuntoutuksessa kirjallisuuskatsauksen muodossa. Asiakaskeskeisyyttä pidetään tärkeänä arvona fysioterapiassa ja kuntoutuksessa laadun takaajana. Kuitenkaan asiakaskeskeisyyden sisältö ja toteutuskeinot eivät ole yksiselitteisiä.

Kuntoutuksen piirissä asiakaskeskeisyyden merkitystä on tutkittu jonkin verran, mutta fysioterapiaa koskevaa aineistoa on vähän. Aineisto koostuu pääosin ulkomaisesta tutkimuksesta.

Asiakaskeskeisyys - käsite on muotoutunut ajan saatossa, ja se sisältää ainakin seuraavat näkökulmat: yksilön autonomian, tasa-arvoisuuden, ihmisen kokonaisvaltaisuuden ja yksilölliseen ympäristön näkökulman. Lisäksi asiakaskeskeisyys liittyy inhimillisiin perusarvoihin kuten eettisyyteen. Kriittisimmissä näkökulmissa asiakaskeskeisyyttä ei haluttu nostaa hoito - ja kuntoutustyötä ohjaavaksi tekijäksi, vaan se nähtiin suurena haasteena.

Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin asiakkaan ja asiantuntijan välistä suhdetta. Fysioterapiassa ja kuntoutuksessa asiakas ja asiantuntija kohtaavat toinen toisensa sekä bio - psyko - että sosiaalisella tasolla. Asiakaskeskeisyyden korostuksen myötä painotetaan asiakkaan ja asiantuntijan välistä tasa-arvoisuutta sekä yhteistyötä. Näitä edesauttavat hyvät fysioterapeutin kommunikointitaidot, myötätunto ja empatia sekä oppimista ja pedagogista prosessia edistävä spontaani dialogi. Asiakaskeskeisyyden toteutumisen haasteina ovat kuntoutuksen perinteiset ajattelu–ja toimintamallit sekä terapeutin huonot kommunikaatio- ja yhteistyötaidot. Lisäksi lait ja asetukset sekä taloudelliset tehokkuusvaatimukset luovat haasteelliset toimintarajat kuntoutustoiminnalle.

Koulutusta tulee kehittää asiakaskeskeisyyttä edistäväksi. Terveys- ja kuntoutusalalla toimivilta työntekijöiltä puuttuu valmiuksia ottaa mukaan asiakas tasa-arvoiseksi toimijaksi ja päättäjäksi omaan kuntoutukseensa.

Purpose of this thesis is to clarify the meaning and content of term patient-centeredness in physiotherapy and rehabilitation. The form of the thesis is literature review. Patient-centeredness is being highly valued in physiotherapy and rehabilitation as a guarantor of quality. Still the content of the term and the ways of putting it into practice is not universal.

There is some research on the meaning of patient-centeredness in the field of rehabilitation, but there is less material concerning physiotherapy. The material consists mainly of foreign research.

The term patient centeredness has been shaped over time and it includes at least these next points of view: the autonomy of the individual, equality, holistic idea of the human being and the influence of their unique environment. In addition it is linked with human basic values such as ethics. From the most critical point of view the patient centeredness was being viewed as a great challenge and not as a leading factor in the care and rehabilitation field.

Also the relationship between client and expert was examined. In physiotherapy and rehabilitation the expert and the client are meeting on the biological, psychological and social levels. After highlighting patient-centeredness the equality and co-operation between the specialist and client are emphasized. To support these aims the physiotherapist should have good communication skills, should be compassionate and empathetic. Also spontaneous dialogue between client and specialist can assist learning and the pedagogical process. There are some challenges in carrying out patient-centeredness, such as traditional ideological –and functional patterns in the field of rehabilitation and the physiotherapist’s insufficient communication and co-operation skills. The laws and statutory orders surrounding physiotherapy make challenging boundaries to rehabilitation when put into action.

Education should be developed to enhance patient centeredness. Lack of skills in patient-centeredness in the health –and rehabilitation staff make it difficult to take the client as a equal factor and decision maker in their own rehabilitation.