Tuulivoimaloiden kannattavuus Manner-Suomessa
Sampela, Eila (2012)
Sampela, Eila
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092013764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092013764
Tiivistelmä
Tuulivoimaloiden kannattavuutta Manner-Suomessa käsittelevän opinnäytetyön lähtökohtana oli ajatus selvittää, mitkä seikat muodostavat alan kannattavuuden perustan. Tavoitteena oli selvitellä kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena oli luoda laskelmia, joista selviäisi kustannusten syyt ja tulorahoituksen määrä. Tehtävänä oli löytää kriittinen piste eli se ajan kohta, jolloin tuulivoimala tuottaa voittoa. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli selvittää voisiko tuulivoimala olla kannattava ennen kuin syöttötariffijärjestelmä sulkeutuu. Syöttötariffijärjestelmä tarkoittaa tuulisähkön tuottajan saamaan takuuhintaa, jota voi saada 12 vuoden ajan. Lähestymistapana oli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä dokumenttianalyysi.
Syöttötariffijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2010. Sen tarkoituksena on ollut tukea tuulivoimaloiden perustamista niin, että kannattavuutta voisi rakentaa tasaisen tulovirran varaan. Työ- ja elinkeinoministeriön syöttötariffityöryhmän väliraportissa syöttötariffin perusteluissa ilmenee, että työryhmä ei ole voinut perustella syöttötariffitasoa kokemusperusteiseen tietoon.
Tuulivoimalan perustaminen vaatii paljon pääomia, josta syystä tuulivoimalayritys tuottaa aluksi vuosia tappioita syöttötariffista huolimatta. Toisaalta raaka-aine eli tuuli on ilmaista ja käyttökustannuksia on vähän. Suurin osa menoista kertyi investointivaiheessa. Tulorahoituksen puolella merkittävä osuus tuloista syntyi syöttötariffista. Käytännössä on onnistuttava maksamaan investointikulut pois ennen kuin syöttötariffijärjestelmä sulkeutuu, koska tulorahoitus pienenee merkittävästi ilman syöttötariffia.
Tuloksena tutkimuksesta oli, että voittoa alkaa syntyä hyvätuottoisilla paikoilla noin kymmenessä vuodessa. Oletuksena oli, että vuonna 2011 tuotettu tuulisähkön määrä olisi myös tulevina vuosina sama ja että hyvänä tuulisähkön tuotannon määränä pidettiin mediaanina saatua 7400 megawattituntia vuodessa. Hankintahintana oli käytetty 5,4 M€. Tutkimus perustuu virallisiin tuulisähkön tuotantolukuihin vuodelta 2011. Tutkimuskohteena oli nimellisteholtaan 3 MW tuulivoimalat, joita kaikkiaan oli 20. Huomioon ei ole otettu millään lailla, miksi jokin tuulivoimala oli tuottanut vähän tai paljon tuulisähköä.
Syöttötariffin asettanut työryhmä oli itsekin sitä mieltä, että syöttötariffia pitäisi tarkistaa. Syöttötariffin rakenne on saanut aikaan tuulivoimaloiden keskittymän joihinkin kohtiin rannikolle, vaikka tarkoituksena oli ollut saada aikaan hajautunut tuulisähkön tuotanto hyvät tuuliolosuhteen omaaviin paikkoihin.
Syöttötariffijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2010. Sen tarkoituksena on ollut tukea tuulivoimaloiden perustamista niin, että kannattavuutta voisi rakentaa tasaisen tulovirran varaan. Työ- ja elinkeinoministeriön syöttötariffityöryhmän väliraportissa syöttötariffin perusteluissa ilmenee, että työryhmä ei ole voinut perustella syöttötariffitasoa kokemusperusteiseen tietoon.
Tuulivoimalan perustaminen vaatii paljon pääomia, josta syystä tuulivoimalayritys tuottaa aluksi vuosia tappioita syöttötariffista huolimatta. Toisaalta raaka-aine eli tuuli on ilmaista ja käyttökustannuksia on vähän. Suurin osa menoista kertyi investointivaiheessa. Tulorahoituksen puolella merkittävä osuus tuloista syntyi syöttötariffista. Käytännössä on onnistuttava maksamaan investointikulut pois ennen kuin syöttötariffijärjestelmä sulkeutuu, koska tulorahoitus pienenee merkittävästi ilman syöttötariffia.
Tuloksena tutkimuksesta oli, että voittoa alkaa syntyä hyvätuottoisilla paikoilla noin kymmenessä vuodessa. Oletuksena oli, että vuonna 2011 tuotettu tuulisähkön määrä olisi myös tulevina vuosina sama ja että hyvänä tuulisähkön tuotannon määränä pidettiin mediaanina saatua 7400 megawattituntia vuodessa. Hankintahintana oli käytetty 5,4 M€. Tutkimus perustuu virallisiin tuulisähkön tuotantolukuihin vuodelta 2011. Tutkimuskohteena oli nimellisteholtaan 3 MW tuulivoimalat, joita kaikkiaan oli 20. Huomioon ei ole otettu millään lailla, miksi jokin tuulivoimala oli tuottanut vähän tai paljon tuulisähköä.
Syöttötariffin asettanut työryhmä oli itsekin sitä mieltä, että syöttötariffia pitäisi tarkistaa. Syöttötariffin rakenne on saanut aikaan tuulivoimaloiden keskittymän joihinkin kohtiin rannikolle, vaikka tarkoituksena oli ollut saada aikaan hajautunut tuulisähkön tuotanto hyvät tuuliolosuhteen omaaviin paikkoihin.
