Agrologi työelämässä
Lampinen, Jenna S. (2012)
Lampinen, Jenna S.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100414159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100414159
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää agrologien (AMK) tyytyväisyyttä koulutusohjelmaan, sen tuottamiin työelämävalmiuksiin, saada tietoa agrologien (AMK) työllistymisestä, työtehtävien vaatimustasosta ja palkkauksesta. Työn tilaajana oli Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tuloksia tullaan hyödyntämään Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman kehittämisessä.
Tutkimusongelmiin haettiin vastauksia kyselyn avulla. Kysely tehtiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka toteutettiin Digium Enterprise -ohjelmistolla kesäkuussa 2012. Tutkimuksen kohderyhmä rajattiin vuonna 2005 tai sen jälkeen valmistuneisiin agrologi (AMK) -nimikkeen saaneisiin opiskelijoihin. Kyselyn osoitelinkki lähetettiin sähköpostilla 157 AMK-agrologille ja vastauksia saatiin 68 kappaletta. Vastausprosentti oli 43 %.
Tutkimuksen perusteella koulutusohjelmaan oltiin pääosin tyytyväisiä, sillä vastaajista 76 % oli vähintään melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Agrologit (AMK) työllistyivät kohtalaisen hyvin, sillä miehistä 78 %:a ja naisista 84 %:a on työssä. Suoritettu tutkinto ei kuitenkaan ollut vastaajien mielestä vaatimuksena työn saamiseksi. Valmistuneet agrologit sijoittuivat melko tasaisesti eri työnantajien palvelukseen, sillä valtionyhtiössä on 20 % ja kunnallisen työnantajan palveluksessa 25 %. Yrittäjien osuus kasvoi työvuosien lisääntyessä, sillä vastaushetkellä 22 % agrologeista toimi yrittäjinä.
Opetukseen toivottiin lisää käytännönläheistä opetusta, kielten opetuksen tehostamista ja vuorovaikutuksen lisäämistä työelämän kanssa. Tutkintoon kaivattiin lisää käytäntöä. Tutkinnon loppuvaiheessa erikoistumisen nähtiin olevan välttämätöntä ja sen toivottiin näkyvän selvästi tutkintotodistuksessa. Vaihtoehtoisuus koulutusohjelmassa koettiin tärkeäksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että agrologi (AMK) -koulutuksessa on kehitettävä niin tutkintoa, opetusmenetelmiä kuin työelämäyhteyksiä.
Tutkimusongelmiin haettiin vastauksia kyselyn avulla. Kysely tehtiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka toteutettiin Digium Enterprise -ohjelmistolla kesäkuussa 2012. Tutkimuksen kohderyhmä rajattiin vuonna 2005 tai sen jälkeen valmistuneisiin agrologi (AMK) -nimikkeen saaneisiin opiskelijoihin. Kyselyn osoitelinkki lähetettiin sähköpostilla 157 AMK-agrologille ja vastauksia saatiin 68 kappaletta. Vastausprosentti oli 43 %.
Tutkimuksen perusteella koulutusohjelmaan oltiin pääosin tyytyväisiä, sillä vastaajista 76 % oli vähintään melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Agrologit (AMK) työllistyivät kohtalaisen hyvin, sillä miehistä 78 %:a ja naisista 84 %:a on työssä. Suoritettu tutkinto ei kuitenkaan ollut vastaajien mielestä vaatimuksena työn saamiseksi. Valmistuneet agrologit sijoittuivat melko tasaisesti eri työnantajien palvelukseen, sillä valtionyhtiössä on 20 % ja kunnallisen työnantajan palveluksessa 25 %. Yrittäjien osuus kasvoi työvuosien lisääntyessä, sillä vastaushetkellä 22 % agrologeista toimi yrittäjinä.
Opetukseen toivottiin lisää käytännönläheistä opetusta, kielten opetuksen tehostamista ja vuorovaikutuksen lisäämistä työelämän kanssa. Tutkintoon kaivattiin lisää käytäntöä. Tutkinnon loppuvaiheessa erikoistumisen nähtiin olevan välttämätöntä ja sen toivottiin näkyvän selvästi tutkintotodistuksessa. Vaihtoehtoisuus koulutusohjelmassa koettiin tärkeäksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että agrologi (AMK) -koulutuksessa on kehitettävä niin tutkintoa, opetusmenetelmiä kuin työelämäyhteyksiä.