Työkuntoon : käsityksiä työkunnosta ja kokemuksia yhteiskehittelystä TyöKuntoValmennus -hankkeessa

Abstract

Työttömyys on kasvanut. Uhkaavan työvoimapulan vuoksi täytyy varmistaa työttömäksi joutuneiden pääsy takaisin työhön, on huolehdittava työttömien ammatillisesta osaamisesta, terveydestä ja toimintakyvystä. Työ ehkäisee syrjäytymistä ja työllä on terveyttä edistävä vaikutus. Varhainen puuttuminen edistää työllistymistä ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä. TyöKuntoValmennus on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (Ely-keskus) rahoittama kehittämishanke, jossa kehitetään uusi toimintamalli vasta irtisanotuille ja lomautetuille.

Tässä opinnäytetyössä selvitin TyöKuntoValmennukseen osallistuneiden ja työryhmän käsityksiä siitä, mistä työkunto rakentuu. Kartoitin myös kokemuksia TyöKuntoValmennuksessa tapahtuvasta kehittä-mistyöskentelystä, yhteiskehittelystä, valmennukseen osallistujien, Kruunupuiston (kuntoutuskeskus) kehittämistyöryhmän sekä työ- ja elinkeinotoimiston (Te-toimisto) yhteistyötahon näkökulmasta. Opinnäytetyössä lähestymistapana on toimintatutkimus. TyöKuntoValmennus -pilottikursseja järjestettiin 2010–2012 aikana 15. Valmennuksen aloitti 144 henkilöä ja päätösjaksoilla oli 109 henkilöä. Työhön sijoittui valmennuksen aikana 25 henkilöä ja 7 aloitti tutkintoon johtavan koulutuksen ja 3 muun koulutuksen.

Työkunto rakentuu osallistuneiden käsityksenä osa-alueista: asenne työhön, ammattitaito ja osaaminen, vireystila, fyysinen kunto ja terveys, elämäntavat, psyykkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, työ sekä työn ja vapaa-ajan balanssi. Työryhmän käsityksenä työkuntoon kuuluvat osaaminen ja ammattitaito, edellytykset ja valmiudet (fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset) tehdä työtä sekä valmius muutoksiin. Työ-kuntoa tarkastellaan suhteessa työmarkkinoihin ja yleensä työhön. Te-toimiston edustajien käsityksenä työkuntoon kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen osa-alue. Jos jokin näistä osa-alueista ei toimi tai toimii vajaakäytöllä, näkyy se heti henkilön toiminnassa ja työkunnossa. Työkuntoon liitettiin tässä tutkimuksessa positiivisia käsityksiä: myönteinen asenne työhön, energisyys, aktiivisuus, halu oppia uutta ja tahto kouluttautua. Työkunto ja työkyky nähtiin hyvin lähellä toisiaan oleviksi käsitteiksi.

Yhteiskehittelyn tuloksena valmennukseen keskeisiksi osa-alueiksi nousivat: sosiaalinen oppiminen, vertaisryhmässä toimiminen, osallistava toimintapa, osaamisen ja kiinnostusten kartoitus, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän kartoitus ja ohjaus, tavoitteellisuus, toiminnallisuus sekä yksilöllisen huomioiminen. Työryhmän yhteiskehittelyn tuloksena myös moniammatillinen työskentely, oikea-aikaisuus sekä aktivoiva ohjaus nousivat keskeisiksi. Yhteiskehittelyn työryhmän jäsenet kokivat inspiroivaksi ja innostavaksi, se tuki ammatillista kasvua. Yhteiskehittelyssä päästiin ammattirajoja rajoja ylittävään yhteistyöhön. Te-toimiston näkemyksenä uusien toimintatapojen kehittäminen ja yhteistyön laajentaminen kuntoutuksen puolelle sekä osaamisen jakaminen asiantuntijoiden kesken nousi tärkeäksi.

Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään TyöKuntoValmennus -mallin kehittämisessä. Asiakaslähtöisellä, osallistavalla toimintatavalla sekä kuntoutuksen osaamisen ja toimintamallien yhdistämisellä toivottavasti saadaan jatkossakin heti työttömäksi jääneet työstä työhön ja työkuntoon.

TO FITNESS FOR WORK. Notions of fitness for work and experiences of co-configuration of TyöKuntoValmennus - project

Unemployment has increased. Due to a threatening labour shortage we have to ensure that the unemployed can get back to work, and to take care of the professional skills, health and work ability of the unemployed. Working prevents social exclusion and it has a health assisting effect. An early interference contributes to employment and intercepts the continuation of unemployment. TyöKuntoValmennus is a project sponsored by European Social Fund and South East Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre), which is developing a new standard of activity for those employees, newly given a notice.

In my thesis I researched the perceptions of the participants of TyöKuntoValmennus and the development group of the concept ‘fitness for work’ and the components of it. I also surveyed the experiences of development work and co-configuration within TyöKuntoValmennus from the perspective of the training participants, the development group of Kruunupuisto (rehabilitation centre) and Employment and Economic Development office( the employment office). In this thesis the manner of the approach is action research. There were 15 TyöKuntoValmennus pilot courses from 2010 to 2012. 144 people started the training and in the final period there were 109 people in it. During the training 25 people got employed, 7 people began an education leading to a degree and 3 people other training.

Judging by the perceptions of the training participants fitness for work consists of different parts: attitude towards work, professional skills and knowhow, vitality, physical condition and health, lifestyles, mental well-being, social relationships, work as well as the balance between work and spare time. Resulting from the perception of the development group, in addition to professional skills and knowhow, fitness for work consists of required qualifications and readiness (physical, mental and social) for work as well as readiness for changes. Fitness for work is examined according to labour market and generally to work. Judging by the perception of the representatives of the employment office, fitness for work consists of physical, mental and social parts. If one of these parts doesn´t work or works just partially, it will immediately be shown in a person´s actions and fitness for work. In this research fitness for work was related to positive perceptions: a positive attitude towards work, exuberance, activity, a desire to learn new and a will to educate oneself. Fitness for work and work ability can be considered terms very close to each other.

As the result of co-configuration as essential parts of training emerged: social learning, working in a peer group, committed procedure, the survey of knowhow and interest, as well as the survey and guidance of welfare and health, setting goals, functionality and individual consideration. As the result of the co-configuration of the development group also transprofessional work, being duly and activating guidance emerged crucial. The members of the group experienced co-configuration inspiring and stimulating and it subsidized professional growth. In co-configuration the participants reached co-operation crossing the boundaries of different professions. In the opinion of the employment office, the development of a new committed procedure, extending co-operation to the field of rehabilitation and sharing knowhow among experts were the issues which turned out to be crucial.

The results of this thesis are benefited in the development of the TyöKuntoValmennus pattern. A customer-oriented and committed procedure as well as combining training knowhow and the standard of activity will hopefully help to get newly unemployed from one job to another and to increase their fitness for work.