Sairaanhoitajien näkemyksiä omista elvytystiedoista ja -taidoista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sairaanhoitajien kokemuksia heidän omista elvytystiedoista ja -taidoista, sekä taustatekijöiden, esimerkiksi iän ja koulutuksen yhteyttä elvytystietoihin ja -taitoihin. Tarkoituksena oli myös selvittää sairaanhoitajien elvytystietoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että työyksiköissä hyödynnetään opinnäytetyön tuloksia kehitettäessä sairaanhoitajien elvytystietoja ja -taitoja, sekä arvioidessa heidän koulutustarpeitaan.

Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Kohderyhmä oli kolmen Etelä-Suomen sairaalan sisätautiosastojen sairaanhoitajat (N = 55). Aineisto kerättiin tammikuussa 2012 strukturoidulla kyselylomakkeella. Vastausprosentti oli 67,2 (n = 37). Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla tilastomenetelmin käyttäen apuna frekvenssi- ja prosenttijakaumaa, ristiintaulukointia sekä taulukoita ja graafisia kuvioita.

Opinnäytetyön tuloksina sairaanhoitajat kokivat elvytystietonsa ja -taitonsa kohtalaisiksi. Taustatekijöistä iällä, työkokemuksella, elvytysmäärillä ja itsenäisellä perehtymisellä oli vaikutusta sairaanhoitajien kokemuksiin heidän omista elvytystiedoista ja -taidoista. Myös elvytyskoulutuksella oli yhteyttä sairaanhoitajien kokemuksiin elvytystaidoista. Sairaanhoitajien elvytystiedoissa oli puutteita kaikilla elvytyksen eri osa-alueilla.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitajien elvytystietoja ja -taitoja kehitettäessä. Tulosten perusteella voidaan suunnitella elvytyskoulutus, joka palvelee juuri tietyn työyksikön tarpeita. Elvytyskoulutuksissa voidaan paneutua tuloksissa ilmenneisiin puutteisiin, jolloin sairaanhoitajien elvytystietoja ja -taitoja voidaan kehittää.

The purpose of this thesis was to study how nurses experience their skills and knowledge of resuscitation and the factors behind them, for example how age and education correlate to resuscitation skills and knowledge. The purpose was also to study how well the nurses know how to resuscitate. The objective of the thesis was such that the workplaces could use the results in developing the skills and knowledge of the nurses and in evaluating their need for further education.

A quantitative method was used in the making of this thesis. The target group consisted of nurses (N = 55) working in medical wards in three different hospitals in Southern Finland. The material for the study was collected in January 2012 with a structured questionnaire. The percentage of answers received was 67,2 (n = 37). The material was analyzed with SPSS statistics software using frequency and percentage distribution, cross tabulation, tables and graphical figures.

The result of the study was that the nurses experience their resuscitation skills and knowledge as mediocre. Factors such as age, work experience, number of resuscitations performed and independent studying of resuscitation had an effect on how the nurses experienced their skills and knowledge of resuscitation. Resuscitation training had also a similar effect. The nurses' knowledge of resuscitation was found lacking in all areas of resuscitation.

The results of the thesis can be used in developing the resuscitation skills and knowledge of nurses. Resuscitation training specific to the needs of different workplaces can be planned based upon the results of this study. Resuscitation training could focus on the lack of knowledge demonstrated in this thesis so that the skills and knowledge of nurses can be further developed.