Keskoslapsen vanhemmuus ja vertaistuen merkitys keskoslapsen perheille

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää Hätähousut vertaistukiryhmässä käyvien keskoslasten vanhempien kokemuksia saamastaan vertaistuesta. Halusin selvittää mitä odotuksia vanhemmilla oli vertaistukiryhmään tullessaan, mikä merkitys ryhmällä on ollut vanhemmille ja perheelle, ovatko vanhemmat kokeneet saaneensa apua tai tukea vertaistukiryhmästä, olisivatko vanhemmat kenties kaivanneet enemmän apua tai tukea vanhemmuuteen tai lapsen kasvattamiseen/hoitamiseen sekä miksi vanhemmat lähtivät vertaistukitoimintaan mukaan. Haluan myös, että opinnäytetyöstäni olisi hyötyä tuleville keskoslapsen saaneille vanhemmille. Tutkimukseni oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus joka toteutettiin sähköpostin välityksellä. Valitsin sähköpostikyselyn, koska monet nykyperheet ovat hyvinkin kiireisiä. Voi olla hankala löytää perheen arjesta aikaa kasvokkain tapahtuvaan haastatteluun, eikä kaikki perheet varmasti halua ulkopuolista henkilöä kotiinsa. Ajattelin myös, että saisin näin enemmän vastauksia. Ajattelin tätä haastattelutapaa valitessani perheiden parasta, mikä tapa olisi heille helpoin ja vaivattomin. Tutkimus osoittaa, että puolella vastanneista perheistä ei ollut varsinaisia odotuksia ryhmään tullessaan. Toinen puolisko perheistä kertoi, että odotukset olivat vertaistuen saaminen ja ajatusten vaihtaminen toisten vanhempien kanssa sekä muiden vanhempien tapaaminen ja tiedon saaminen. Suurin merkitys on ollut sillä, että vanhemmat ovat päässeet tapaamaan muita samassa tilanteessa olevia perheitä ja vaihtamaan kokemuksia ja kuulumisia. Apua ja tukea perheet ovat saaneet sukulaisilta ja tuttavilta, osalla sukulaiset kaukana, joten lisäapua olisi tarvittu. Vertaistukiryhmästä on saatu paljon apua ja tukea muun muassa vertaistukea, vastauksia mieltä askarruttaviin asioihin, tietoa sekä käytännön vinkkejä. Vanhemmilla on positiivinen käsitys vertaistuesta ja he kokevat sen tarpeelliseksi.

Purpose of my study was to find out those parents’ experiences who visited with their premature babies in Hätähousut-peer supporting group. I wanted to find out what expectations parents had when starting in peer supporting group and what kind of meaning the group had to parents and families. My aim was also to find out if parents felt that they have had help and support for being a parent and taking care of their babies by visiting the group and finally; why did they participate in the group’s activity. I also want that future premature babies’ parents would benefit from my diploma work. My study was qualitative and it was put into practice by e-mail interview. I chose e-mail, because modern families are often rather busy. It could be challenging to find time for a face-to-face-interview and not many people want an outsider to visit their home. I also thought that I could get more answers that way, I believe that e-mail was the easiest and the most effortless way for families to participate in my study. My study showed that half of the families had no actual expectations when starting in the group. The other half of the families told that their expectations was to get peer support and change thoughts with other parents, and also to meet other parents and get information. The biggest meaning was to meet other parents in the same situation and change experiences and hearings. Families have had help and support from their relatives and acquaintances, but some families have no relatives living in nearby, so that extra help would be needed. People thought that they have had very much help and peer support, answers to occupying questions, information and practical tips from peer supporting group. Parents have a positive impression about peer support and they feel it is essential.