Keskeisten trendien vaikutus henkilöstön johtamiseen
Widomski, Kai (2021)
Widomski, Kai
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103153341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103153341
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö esittelee ja tutkii tämän päivän henkilöstön johtamiseen liittyviä trendejä. Trendit voidaan nähdä liikkeenä, suuntauksena, pyrkimyksenä ja mieltymyksenä
kohti tiettyä suuntaa tai tapana olla ja toimia.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia mitkä ovat tämän hetken keskeisiä henkilöstön johtamiseen vaikuttavia trendejä, niiden vaikutuksia sekä käytännön toimia joiden avulla voidaan vastata esiintyviin tarpeisiin. Tavoitteena on ollut tehdä tutkimus jonka avulla on mahdollista muodostaa kokonaiskuva niistä asioista ja tekijöistä, joita tämän päivän henkilöstön johtamisessa olisi hyvä osata ottaa huomioon.
Teoreettinen viitekehys on muodostettu liiketoiminnan, HR:n, johtamisen, strategian ja
trendien kirjallisuuden avulla sekä hyödyntämällä HR-trendien, megatrendien ja trendien
uusia kansainvälisiä tutkimuksia. Viitekehyksessä lähdetään liikkeelle strategian muodostamisesta, kulkien HRM-strategian kautta kohti HR-työtä ja arvon tuottamista. Tämän jälkeen tarkastellaan megatrendejä ja lopulta itse HR- ja johtamistrendejä. Opinnäytetyön tutkimus on tehty laadullisena tutkimuksena. Aineisto on kerätty kolmen laajan teemahaastattelun avulla. Aineistoa on tutkittu sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa havaittiin, että ihmiskeskeisyyden, jatkuvan oppimisen, ajan seuraamisen,
kehittymisen, yhteistyön, ketteryyden, adaptiokyvyn ja digitaalisen osaamisen trendit painottuivat pitkin tutkimusta. Nykypäivän henkilöstön johtaminen vaatii ihmisosaamisen taitoja ja ymmärrystä siitä miten monimuotoista henkilöstöä johdetaan. Perinteisemmän johtamisen rinnalle tarvitaan yksilöiden ja tiimien kuuntelemista, tukemista ja valtaistamista. Aitojen tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen ja niiden toteuttaminen nähdään yhtenä avaintekijänä työhyvinvoinnin suhteen. Antamalla henkilöstölle enemmän vapautta ja vastuuta sekä tarjoamalla mahdollisuuksia työskennellä heidän omilla tavoillaan, saavutetaan syvällisempää viihtymistä, motivaatiota ja lopulta tuloksellisuutta. Koronapandemia sekä yleinen digitaalinen kehitys ovat aikaansaaneet valtavaa maailmanlaajuista etätyöskentelyn suosion kasvamista. Tämä nostaa tarvetta henkilökunnan digitaalisen osaamisen tukemiseksi ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Työnantajan olisi myöskin pyrittävä esittelemään työnteon ja tehtävien syvällisempiä ja laajempia merkityksiä sekä niiden tuottamaa arvoa.
kohti tiettyä suuntaa tai tapana olla ja toimia.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia mitkä ovat tämän hetken keskeisiä henkilöstön johtamiseen vaikuttavia trendejä, niiden vaikutuksia sekä käytännön toimia joiden avulla voidaan vastata esiintyviin tarpeisiin. Tavoitteena on ollut tehdä tutkimus jonka avulla on mahdollista muodostaa kokonaiskuva niistä asioista ja tekijöistä, joita tämän päivän henkilöstön johtamisessa olisi hyvä osata ottaa huomioon.
Teoreettinen viitekehys on muodostettu liiketoiminnan, HR:n, johtamisen, strategian ja
trendien kirjallisuuden avulla sekä hyödyntämällä HR-trendien, megatrendien ja trendien
uusia kansainvälisiä tutkimuksia. Viitekehyksessä lähdetään liikkeelle strategian muodostamisesta, kulkien HRM-strategian kautta kohti HR-työtä ja arvon tuottamista. Tämän jälkeen tarkastellaan megatrendejä ja lopulta itse HR- ja johtamistrendejä. Opinnäytetyön tutkimus on tehty laadullisena tutkimuksena. Aineisto on kerätty kolmen laajan teemahaastattelun avulla. Aineistoa on tutkittu sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa havaittiin, että ihmiskeskeisyyden, jatkuvan oppimisen, ajan seuraamisen,
kehittymisen, yhteistyön, ketteryyden, adaptiokyvyn ja digitaalisen osaamisen trendit painottuivat pitkin tutkimusta. Nykypäivän henkilöstön johtaminen vaatii ihmisosaamisen taitoja ja ymmärrystä siitä miten monimuotoista henkilöstöä johdetaan. Perinteisemmän johtamisen rinnalle tarvitaan yksilöiden ja tiimien kuuntelemista, tukemista ja valtaistamista. Aitojen tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen ja niiden toteuttaminen nähdään yhtenä avaintekijänä työhyvinvoinnin suhteen. Antamalla henkilöstölle enemmän vapautta ja vastuuta sekä tarjoamalla mahdollisuuksia työskennellä heidän omilla tavoillaan, saavutetaan syvällisempää viihtymistä, motivaatiota ja lopulta tuloksellisuutta. Koronapandemia sekä yleinen digitaalinen kehitys ovat aikaansaaneet valtavaa maailmanlaajuista etätyöskentelyn suosion kasvamista. Tämä nostaa tarvetta henkilökunnan digitaalisen osaamisen tukemiseksi ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Työnantajan olisi myöskin pyrittävä esittelemään työnteon ja tehtävien syvällisempiä ja laajempia merkityksiä sekä niiden tuottamaa arvoa.