Kognitiivinen kuntoutus toimintaterapiassa aivoverenkiertohäiriön jälkeen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisena aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeiset kognitiiviset häiriöt näyttäytyvät toimintaterapian näkökulmasta. Kartoittavalla tutkimuksella pyrittiin selvittämään, miten suomalaiset toimintaterapeutit kokevat kognitiivisten häiriöiden esiintyvän aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla asiakkaillaan, millaisiksi ke kokevat keinonsa hallita niitä ja millaisista asioista kaipaavat lisää tietoa. Tutkimuksen tavoitteena oli saavuttaa tietoa, jonka avulla toimintaterapian kognitiivisen kuntoutuksen tilaa voidaan ymmärtää ja sitä kautta kehittää.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä suomalaisille toimintaterapeuteille, jotka ovat työskennelleet AVH:n sairastaneiden asiakkaiden kanssa. Heitä tavoiteltiin toimintaterapeuttiliiton ylläpitämän TOInet-postituslistan välityksellä. Tutkimuksen tulokset osoittivat toimintaterapeuttien kokevan aiheen tärkeäksi ja haastavaksi. Kognitiiviset häiriöt näyttäytyvät yleisinä aivoverenkiertöhäiriöiden jälkeen, ja niillä on merkittävä vaikutus asiakkaiden päivittäiseen elämään. Tärkeäksi koettiin, että toimintaterapeuteilla olisi riittävästi keinoja käytössään niiden hallitsemiseen. Toiminnanohjauksen, tarkkaavaisuuden ja muistin häiriöitä sekä neglectiä näyttäytyi toimintaterapeuttien kokemuksissa AVH-asiakkailla eniten.

Käytetyt menetelmät häiriöiden aiheuttaman haitan lievittämiseksi sisälsivät paljon toiminnallisia tilanteita ja päivittäistoimintojen harjoittelua. Teoria menetelmien taustalla näyttäytyi tuloksissa vaihtelevasti. Vaikuttaisikin siltä, että lisätiedolle olisi tarvetta. Työuran vaiheella ei näyttänyt olevan merkittävää vaikutusta käytettyihin menetelmiin tai niiden riittäviksi kokemiseen. Yhteistyö neuropsykologien kanssa koettiin tärkeäksi, muttei aina mahdolliseksi. Lisää tietoa kaivattiin kohdennetuista kognitivisten häiriöiden kuntoutus- ja arviointimenetelmistä sekä toimintaterapeutin roolista kognitiivisessa kuntoutuksessa. Tutkitun tiedon tulisi olla helposti saavutettavissa, jotta tietojen ylläpitäminen työn kiireessä olisi mahdollista.

The purpose of the Bachelor's Thesis was to examine how cognitive impairments appear after stroke in occupational therapy perspective. A survey was used to learn how Finnish occupational therapists see the cognitive disorders to occur with their clients who have had a stroke, what sort of means they have to manage the impairments, and in which areas they would need to learn more. The aim of the survey was to gain information for understanding and improving the state of cognitive rehabilitation in occupational therapy.

An internet questionnaire was implemented for the Finnish occupational therapists, who had worked with stroke survivors. They were reached through the TOInet-mailing list, maintained by The Finnish Association of Occupational Therapists.

The results showed that this topic was considered important and challenging by the occupational therapists. Cognitive impairments seem to be common after stroke and to have significant effects on the clients' everyday lives. It was seen important that the occupational therapists have enough strategies to manage the impairments. According to the experiences of the respondents, disorders in executive function, attention and memory as well as neglect appear most frequently with clients who have had a stroke.

The intervention methods that were used to moderate the effects of the disorders consisted of functional situations and daily-living-function training. The theory used to guide the interventions showed varyingly in the results. Therefore, it seems that further information on the topic is needed. No remarkable differences were seen in the methods used or in the need of further information between the therapists in the early or later stages of their careers. They felt that co-operation with a neuropsychologist was important, but not allways possible. The therapists expressed the need of information about specific rehabilitation and assessment methods for cognitive dysfunctions as well as about the role of occupational therapists in cognitive rehabilitation. Evidence-based information should be made easily available to enable updating knowledge in full-day practice.