Puoltava päätös : lasten psykoterapioiden myöntämisperusteiden arviointia ja vertailua vuosina 2004-2007

Abstract

Kehittämistyössä kuvataan lasten psykoterapioiden myöntämisperusteita Kansaneläkelaitoksen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin osalta 2004 - 2007 välisenä aikana. Arviointi ja vertailu kohdistuivat vuosiin, jolloin Kelalta perusterveydenhuoltoon siirtyneiden lasten harkinnanvaraisten psykoterapioiden järjestämiseen oli mahdollista hakea erillistä valtionavustusta. Työn tarkoituksena on toimia keskustelunherättäjänä nostamalla esiin erilaisia psykoterapian myöntämiseen liittyviä arvostuksia ja kriteerejä. Tavoitteena on työn kautta ohjaus- ja palvelujärjestelmän kehittäminen ja tukea näin tasa-arvoisempien ja oikeudenmukaisempien lastenpsykoterapioiden myöntämiskäytäntöjen luomista.

Työ on lasten lisääntyvien mielenterveysongelmien ja kuntoutuksen kannalta erittäin ajankohtainen. Työn teoreettisiksi lähtökohdiksi nousivat psykoterapia (lasten psykoterapia), maksusitoumuskäytännöt ja niiden myöntämisperusteet (ikä, sukupuoli ja diagnoosi) sekä lasten psykoterapioiden myöntämisperusteiden tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus. Aiheesta ei ollut aikaisempaa tutkimusta saatavilla. Kehittämistehtävän teoria muodostui Grounded Theory -menetelmän eli aineistoon perustuvan teorianmuodostuksen kautta. Tutkimuskysymyksiksi nousivat, miten samanlaisin ja erilaisin perustein Kela ja Satakunnan sairaanhoitopiiri myöntävät maksusitoumuksia alle 16-vuotiaiden lasten psykoterapeuttiseen hoitoon ja miten myöntämisperusteet vastaavat ja kuvaavat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden teoreettisia ja filosofisia näkemyksiä. Aineisto kerättiin Kelan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin tilastoista. Tutkimus toi esille, ettei lasten psykoterapioiden siirtyminen julkisen terveydenhoidon järjestettäväksi ole sujunut ongelmitta. Myönteisten päätösten määrä oli Satakunnassa pieni, psykoterapeuttiseen hoitoon osoitettu taloudellinen panostus vähäistä ja terapiaan pääsy näyttää toteutuvan pääsääntöisesti, vasta kouluikäisenä. Lisäksi tutkimus antaa viitteitä alueellisesta eriarvoisuudesta palveluiden saatavuuden suhteen ja epätasa-arvosta psykoterapeuttiseen hoitoon ohjautumisessa.

Työ aineistoineen on hyödynnettävissä yhteistyöorganisaatioissa osana palvelujärjestelmän kehittämistä, valtakunnallisesti esimerkiksi alueellisen tasa-arvon kehittämisprojekteissa ja muiden tutkimusten osalta tutkimusaineistona, jolloin sen on mahdollista Grounded Theoryn mukaisesti saavuttaa varsinaisen teorian status. Lasten psykoterapioiden myöntämisperusteita ja niiden tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta olisi hyvä tarkastella ja jäsentää laajemmin valtakunnallisella tasolla.

Comparisons and assessments are focused on years when it was possible to get special state allowance for children’s psychotherapy after the service had been moved from Kela to the Basic Healthcare. Our aim with this work is to create discussion around different criteria and valuations around psychotherapy. We hope trough this work to participate in improving services and support creating more equal and just approvals for children’s psychotherapy.This thesis is very actual due to the increase of mental health problems and the need of rehabilitation. Our theoretical starting points are children’s psychotherapy, customs with promissory notes and criterion for granting them (age, sex,diagnoses). We are also looking at the equality and justice as a part of public sector service when it comes to children’s psychotherapy.

Since there was no previous research in this matter, we based our thesis on Grounded Theory-method, i.e. our theory is based on the material. Our main research issues were on how similar and different criteria Kela and Satakunta Health Care District grant commitments for psychotherapeutic treatment for children under the age of 16, and how equal and fair these decisions are from theoretical and philosophical point of view. The material was collected from the statistics of Kela and Satakunta Health Care District.

Our research revealed that the transition of children's psychotherapy to be organized by the public health care has not happened without its problems. In Satakunta the amount of favourable decisions is very low, the money allocated to therapy is very little, and the therapy is often started relatively late, only after the school-age. Additionally, this work gives an indication of regional disparities in terms of services and inequality in access to psychotherapy. Our thesis could be useful in the future for partner organizations as part of the development of the service. Nationwide it could be used for example in regional equality development projects and other researches. That way, according to the Grounded Theory, it could also achieve the actual status of a theory.