NUORTEN PURENNAN SEULONTATUTKIMUS

Abstract

Tiivistelmä Opinnäytetyön tilaajana oli Palokan Terveydenhuollon kuntayhtymän suun terveydenhuolto.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten purentaa ja oikomishoidon tarvetta yhden ikäluokan osalta. Nuoret täyttivät tutkimusvuonna 2010 15 – vuotta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa yhden ikäluokan purennan nykytila ja seuloa jatkotutkimukseen ne nuoret, joiden purenta ei täyttänyt hyväksyttävälle purennalle asetettuja kriteerejä.

Opinnäytetyönä toteutettu nuorten purennan seulontatutkimus on osa suun terveydenhuollon seurantajärjestelmää, jonka avulla pyritään arvioimaan ja kehittämään suun terveydenhuollon toimintaa ja toimintatapoja. Arvioiminen ja kehittäminen sekä kehityksen oikean suuntaan ohjaaminen ei ole mahdollista ilman jatkuvaa systemaattista seurantaa. Oikomishoidon näkökulmasta on tärkeää tietää, kuinka kattavasti perushammashoidosta osataan ohjata lapset ja nuoret oikomishoitoon. Koko ikäluokkaan kohdistetulla väestötason tutkimuksella on mahdollista kartoittaa ohjautuvuuden nykytila. Purennan seulontatutkimus toteutettiin määrällisenä kokonaistutkimuksena. Sen teoreettinen viitekehys rakentuu kuvailevalle tutkimusmenetelmälle.

Valtaosalla tutkituista nuorista purenta täytti hyväksyttävälle purennalle asetetut kriteerit. Jatkotutkimukseen ohjautui kaksi prosenttia tutkituista. Tyytymättömiä omaan hampaistoonsa oli kahdeksan prosenttia tutkituista. Tyytymättömyyden syyt kohdistuivat ulkonäöllisiin seikkoihin. Omiin kokemuksiin pohjautuvista leukanivelvaivoista ilmoitti kärsivänsä kahdeksan prosenttia nuorista. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta oikomishoitoon ohjautuvuuden olevan hyvällä tasolla. Suun terveystarkastuksia suorittavalla henkilöstöllä katsottiin olevan ajantasaiset tiedot ja taidot ohjata oikomishoitoon lapset ja nuoret, mikäli tarvetta ilmeni.

Palokka Municipal Federation of Health Care commissioned this thesis. The purpose of this study was to describe the occlusion and orthodontic treatment needs of one adolescent age group in Palokka Health Care District. The study population turned fifteen years of age during the study year 2010. The aim was to chart the group’s current status of occlusion and screen those with malocclusion for a further clinical examination. This thesis was carried out as part of a local oral health care monitoring system, which has been designed to evaluate and improve oral health care activities and practices. Assessment and development as well as channeling the development to the right direction are all impossible without constant and systematic follow-up procedures. From an orthodontic point of view it is important to know how accurately general dentists and oral hygienists find children with orthodontic treatment needs. Examining one entire age group of population gives a good general view to occlusal problems and describes the effectiveness of the orthodontic screening methods. The occlusion screening part was carried out as a quantitative study. However, its theoretical frame of reference was based on a descriptive research approach. The majority of the examined adolescents filled the criteria of an acceptable occlusion. Only two percent of the surveyed adolescents were directed to a further clinical examination. Eight percent of the subjects were dissatisfied with their own dentition. The reasons for discontent were most often aesthetic aspects. Eight percent reported that they had some temporo-mandibular problems. This study showed that the methods of screening orthodontic treatment needs in Palokka Health Care were effective and well controlled. The staff of oral health care had appropriate knowledge and skills so as to be able to guide children and adolescents to orthodontic specialists when necessary.