Loneliness in the elderly family caregiver

Abstract

The purposes of the study was to find out more about the reasons and possible implemen-tations to loneliness in the elderly family caregiver, it was also intended to find out vari-ous supports for the elderly family caregiver. The study was done as a result of the au-thors’ practical training encounters with the elderly living with their spouse and their loneliness as a result of the burden they encounter. The research questions used for the study were: how the elderly family caregiver’s lone-liness was linked to social isolation; what are causes of loneliness in the elderly family caregiver; what are the symptoms associated with loneliness; what are the effects of lone-liness; Are there any supports for the elderly caregiver?. The theoretical frame used for the study was Nicholas R. Nicholson Jnr’s theory of social isolation. The study also noted the institutional care approach to the elderly caregiver compared to being at home. The method used for the study was a qualitative research method. A systematic literature review was used to answer the research question through content analysis. The result of the study findings were that loneliness in the elderly caregiver resulted from social isolation, disengagements from social functions, bereavement, loss of social contacts, and loss of jobs. The most commonly used scale in measuring loneliness was the University of California Los Angeles (UCLA) loneliness scale, to identify the level of loneliness of the elderly family caregiver. The study then identified types of supports that could help the elderly caregiver in coping and managing loneliness to enhance the quality of life. The author therefore recommends the continuation of the study to sensitize and educate the elderly caregiver with major interest in socialization.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää iäkkäiden omaishoitajien yksinäisyyden syitä ja mahdollisia täytäntöönpanoja.Tarkoituksena oli myös keksiä heille erilaisia tuen muotoja. Tutkielma valmistui kirjoittajan käytännön harjoitteluissa tapahtuneiden kohtaamisten perusteella. Kohdatut omaishoitajat asuivat puolisoidensa kanssa ja he kokivat yksinäisyyttä taakkansa vuoksi. Tutkimuksessa käytettiin seuraavia tutkimuskysymyksiä: kuinka iäkkään omaishoitajan yksinäisyys oli sidoksissa sosiaaliseen eristäytyneisyyteen; mitkä olivat syinä omaishoitajan kokemaan yksinäisyyteen; millaisia oireita yksinäisyyteen liitettiin; millaisia seurauksia yksinäisyydellä oli; oliko iäkkäille omaishoitajille olemassa tukea? Tutkimuksessa käytettiin teoreettisena viitekehyksenä Nicholas R. Nicholson nuoremman tutkimusta sosiaalisen eristäytymisen teoriasta. Teoriassa huomioitiin myös laitoshoidollinen lähestymistapa verrattuna kotona pysymiseen. Tutkimuksessa käytetty metodi oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Systemaattista kirjallisuuskatsausta käytettiin tutkimuskysymyksiin vastattaessa sisällön analyysin avulla. Tutkimustuloksena nähtiin omaishoitajien yksinäisyyden syiden johtuvan sosiaalisesta eristäytymisestä, sosiaalisista tapahtumista vetäytymisestä, surusta, sosiaalisten kontaktien puutteesta ja työpaikan menetyksestä. Yleisimmin käytetty asteikko yksinäisyyden mittaamisessa oli Kalifornian yliopiston (UCLA) yksinäisyysasteikko, jonka avulla yksinäisyyden asteita omaishoitajien keskuudessa voitiin identifioida. Sen jälkeen tutkimuksessa identifioitiin erilaisia tuen muotoja, jotka voisivat auttaa omaishoitajia selviytymään ja käsittelemään yksinäisyyttä, jotta heidän elämänlaatunsa paranisi. Kirjoittaja suosittelee tutkimuksen jatkamista, jotta iäkkäät omaishoitajat tiedostaisivat ja oppisivat asioita paremmin pääpainon ollessa sosialisoinnissa.