Osallisuus hyvinvoinnin edistämisessä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli määritellä, mitä osallisuus on ja miten osallisuus liittyy terveyden edistämiseen ja hyvinvointiin. Tavoitteena oli tutkia, mitkä seikat lisäävät tai vähentävät osallisuutta. Tarve tämän opinnäytetyön toteuttamiseen perustuu Kotka 2025 -kaupunkistrategian arvoihin ja tavoitteisiin sekä Kotkan Osallisuusohjelma 2020 - 2025:n tavoitteisiin osallisuuden toteutumisesta ja toteuttamisesta.

Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistot valittiin suhteuttamalla ne tutkimuskysymyksiin ja kuvaamalla aineistot hyvin, mikä parantaa luotettavuutta. Aineiston sisältöä vertailtiin teemoittain, yhdisteltiin ja keskeiset tulokset koottiin yhteen. Tulokset luokiteltiin ja taulukoitiin tutkimuskysymysten mukaisesti.

Tulokset osoittavat, että osallisuutta ja sen tekijöitä edistämällä voidaan vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Tulokset jaettiin kahteen ryhmään vastaten tutkimuskysymyksiin. Esille nousseita osallisuutta lisääviä tekijöitä ovat hyväksi koettu terveys, kuulluksi tuleminen, yksilöllisten toimintavalmiuksien parantaminen, keskustoissa ja kaupunkimaisissa kunnissa asuminen, palvelujen saatavuus ja kohtuullinen hinta, hyvä tiedottaminen, työssäkäynti sekä varallisuus. Myös kokoontumispaikkoja tarjoamalla sekä vapaaehtoistyöllä voidaan edistää osallisuutta. Tutkimuksen mukaan osallisuutta vähentäviä tekijöitä ovat huono tiedottaminen, heikoksi koettu terveydentila, yksinäisyys, vuorovaikutuksen tai vapaaehtoistyön puute ja heikko varallisuus.

Osallisuuden kokeminen on subjektiivinen käsite. Johtopäätöksenä voidaan tulosten perusteella sanoa, että osallisuudella on merkitystä hyvinvointiin ja terveyteen. Osallisuuden kokemusten puuttuminen tai vähäisyys aiheuttaa terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia. Huono-osaisuus saa aikaan syrjäytymistä ja osattomuuden tunnetta, hyvät sosioekonomiset lähtökohdat taas ennustavat sekä osallisuutta että hyvinvointia. Yksilön vastuu korostuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mutta kunnan rooli hyvinvointipalvelujen tarjoajana on suuri. Yhteiskuntatasolla osallisuutta voidaan edistää vaikutusmahdollisuuksia parantamalla, tarjoamalla edullisia kokoontumispaikkoja, työllisyyttä edistämällä ja varmistamalla palvelujen saatavuus tasa-arvoisesti kaikille.

The objective of the thesis was to study what social participation is and how participation is related to health promotion and welfare. The aim was to study the factors increasing or decreasing participation.

The study of the thesis was carried out as a descriptive literature review. The data were selected by relating them to the research questions and describing the data well, which improved reliability. The content of the material was compared and combined thematically. The main results were compiled and categorised in tabular form by the research questions.

The results showed that promoting social participation and its factors could have an impact on the health and welfare of the population. The results were divided into two groups by the research questions. Factors that increase social participation include good health, being heard, improving individual capacity, living in centers and suburbs, access to reasonably priced services, good communication, employment and wealth. Social participation can also be promoted through volunteering and providing meeting places. According to the study, factors that decrease social participation include poor communication, perceived poor health, loneliness, lack of interaction or volunteering, and poor wealth.

Based on the results, good socio-economic starting points predict both social participation and welfare. The health and welfare problems are caused by lack of social participation experiences. Following the results at the community level, social participation can be promoted by improving influence possibilities, providing affordable meeting places, promoting employment and ensuring equal access to services for all.