Kättä pidempää : Toimintamalli ja työvälineitä jälkihuoltoon

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee jälkihuoltoa, joka on osa lastensuojelujärjestelmää. Opinnäytetyön tavoitteina olivat jälkihuollon prosessin selkeyttäminen ja jäsentäminen Raudasmäen Sosiaalipalvelut Oy:ssa sekä jälkihuollon työvälineiden kehittäminen toimeksiantajalle. Opinnäytetyö oli muodoltaan projektiluontoinen. Projektin suunnitteluvaihe alkoi Raudasmäen Sosiaalipalvelut Oy:n järjestämiltä kehityspäiviltä. Kehityspäivät toimivat lähtökohtana projektin aiheen rajaamiselle ja tavoitteiden asettelulle. Suunnitteluvaihe oli limittäinen toteutusvaiheen kanssa. Projektin toteutus muodostui Raudasmäen Sosiaalipalvelut Oy:n jälkihuollon toimintamallin eteenpäin kehittämisestä sekä konkreettisen työvälinekansion kokoamisesta. Kehityspäivillä luodun, alustavan toimintamallin nimesimme Aikalisä-toimintamalliksi. Lisäksi kehitimme mallin ympärille myös sen neljää eri vaihetta selkeyttävät painopistealueet. Toimintamallia ja työvälinekansiota tukeva tietoperusta koostui jälkihuollosta, jälkihuoltoon oikeutetusta nuoresta sekä ryhmätoiminnasta jälkihuollossa. Käytimme Aikalisä- toimintamallia kokoamamme työvälinekansion pohjana. Valitsimme myös työvälineet mallin painopistealuiden mukaan, jaotellen ne mallin mukaisesti neljään eri vaiheeseen. Työvälinekansiostamme löytyy 17 työvälinettä, jotka ovat laajuudeltaan erikokoisia.

This thesis is about after-care, which is part of the child welfare system. The aim of the research was to structure the after-care process in Raudasmäki Social Services Ltd. and to develop after-care tools for this particular client. The nature of the research was functional. Project planning started from the development days organized by Raudasmäki Social Services Ltd. The definition of the subject and posing the goals of the project were outlined on the development days. There were some overlaps between planning stage and executing of the project. Executing the project consisted of developing an after-care pattern forward, and assembling a tangible binder of after-care tools for Raudasmäki Social Services Ltd. Tentative after-care pattern was created on the development days, and later on we named it as Timeout- pattern. In addition, we developed four focusing zones to clarify each one of the stages the pattern includes. Theory supporting the Timeout-pattern and the binder consisted of after-care, youth entitled to after-care and group activity in after-care. The after-care tool binder was based on the four stages of the Timeout-pattern. The after-care tools collected in the binder were chosen according to the focusing zones of the pattern. There are 17 different types of after-care tools in the binder.