Muistisairaan potilaan kuntoutumisprosessi lonkkamurtuman jälkeen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten muistisairaan lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisprosessi toteutuu hoitajien kokemana Rauhaniemen sairaalan lonkkakuntoutusosastolla. Opinnäytetyön tuottaman tiedon tavoitteena oli selkiyttää muistisairaan lonkkakuntoutujan kuntouttamisessa jo käytössä olevia hyviä toimintatapoja. Lähestyin opinnäytetyötä yhden tehtävän avulla: miten muistisairaan lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisprosessi toteutuu lonkkakuntoutusosastolla.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tiedonhankintamenetelmänä oli ryhmähaastattelu. Opinnäytetyön aineisto muodostui lonkkakuntoutusosaston hoitohenkilökunnalle tehdystä ryhmähaastattelusta, johon osallistui viisi henkilöä. Ryhmähaastattelu toteutui keväällä 2012. Ryhmähaastattelun analysoin sisällönanalyysilla. Käsittelin teoriaosuudessa muistisairasta lonkkamurtumapotilaana ja miten hänen kohdallaan kuntoutumisprosessi etenee.

Muistisairaan lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisprosessin toteutumisen haasteiksi nousee aineiston perusteella kommunikoinnin ja kivunhoidon onnistuminen. Lisäksi varausrajoituksien noudattaminen ja apuvälineiden käyttö koetaan haasteelliseksi. Vaaratilanteet, joita syntyy varausrajoituksien noudattamatta jättämisestä ja apuvälineiden väärästä käytöstä, nousevat esiin kuntoutumista heikentävinä tekijöinä. Omaisten osallistumista kuntoutumisprosessin kulkuun pidetään tärkeänä ja samalla haasteellisena.

Muistisairaan lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisprosessi tulee toteuttaa moniammatillisen tiimin avulla, jolla on tietämystä muistin huononemista aiheuttavista sairauksista ja erityistarpeista. Henkilökunnalla pitää olla myös asiantuntemusta lonkkaleikkauksen jälkeisestä kuntouttamisesta. Jatkotutkimusaiheena voisi olla kuntoutumisprosessin toteutuminen muistisairaan lonkkamurtumapotilaan näkökulmasta.

The purpose was to study how the rehabilitation process of a memory disorder patient with a hip fracture was carried out from the nurses` point of view in the hip rehabilitation department at Rauhaniemi Hospital. The information is aimed at clarifying the good practices that are already in use in the rehabilitation of memory disorder patients.

The research method was qualitative. The research material was collected in the group interview in which five nurses participated. The group interview results were analysed by using content analysis.

The key challenges in the rehabilitation process of a memory disorder patient with a hip fracture seem to be how to succeed in communication and pain treatment. In addition, how to follow the weight bearing restrictions and how to use the assistive devices are considered challenging. Dangerous situations, which occur because of ignoring the weight bearing restrictions and not using the assistive devices correctly, seem to be the factors that reduce the effect of rehabilitation. The relatives` participation in the rehabil-itation process is considered important and, at the same time, challenging.

A theme for further research could be the realisation of the rehabilitation process from the point of view of a memory disorder patient with a hip fracture.