Asiakaslähtöinen kuntoutus ideaalitilanteessa vuonna 2030

Abstract

Suomalaista kuntoutusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan osana sote-uudistusta. Asiakaslähtöisyyttä pidetään uudistusten lähtökohtana, tavoitteena sekä keinona vaikuttavan kuntoutuksen tavoittelemisessa. Asiakaslähtöisyys on kuitenkin käsitteenä vaikeaselkoinen ja kaipaa yhtenäistä sisällön määrittelyä sekä tulevaisuuteen suuntaamista.

Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia näkemyksiä kuntoutusalan edustajilla on asiakaslähtöisestä kuntoutuksesta ideaalitilanteessa vuonna 2030. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kuntoutusalan osaamiskeskittymän OsKu-hankkeen kanssa. Tutkimusaineistona oli hankkeen järjestämissä tulevaisuuden muistelu -työpajoissa käydyt keskustelut. Tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, jotka toteutuivat 7 ja 2 hengen ryhmissä sekä yhtenä yksilöhaastatteluna (n=10). Litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan vuoden 2030 ideaalitilanteessa asiakaslähtöistä kuntoutusta tapahtuu asiakkaan kohtaamisessa, asiakkaan omassa toimintaympäristössä, asiakaslähtöisissä kuntoutuspalveluissa sekä moniammatillisessa yhteistyössä ja verkostoissa. Kuntoutuksen asiakas on kaiken keskiössä omien voimavarojensa mukaan osallistuvana toimijana. Asiakaslähtöiset kuntoutuspalvelut toimivat yhden luukun periaatteella tarjoten vastuullista asiakasohjausta ja kokonaisvaltaista arviointia ja kuntoutusta. Palvelut ovat joustavia, oikea-aikaisia, tarpeenmukaisia ja yksilöllisiä sekä varhaisia ja innostavia matalan kynnyksen palveluja, jotka ovat yhdenvertaisesti ja helposti saatavilla. Kuntoutusjärjestelmä tukee kuntoutujaa moniammatillisen yhteistyön ja toimivien verkostojen toiminnan kautta. Kuntoutuja toimii osana verkostoa.

Tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan asiakaslähtöisyyttä tulee tarkastella monella tasolla. Tämä tulee ottaa huomioon, kun kuntoutuksen asiakaslähtöisiä käytänteitä kehitetään. Jatkossa olisi hyvä selvittää tarkemmin erilaisten kuntoutuksen työvälineiden ja -menetelmien sekä digitaalisten ratkaisujen asiakaslähtöisyyttä.

The Finnish rehabilitation system is currently being reformed as part of the sote-reform. Client orientation is considered to be the starting point, goal and means of achieving effective rehabilitation. However, the concept of client orientation is difficult to understand and needs a uniform definition of content as well as future orientation.

The purpose of the qualitative research was to find out what views the representatives of the rehabilitation sector have about customer-oriented rehabilitation in the ideal situation in 2030. The thesis was done in collaboration with the OsKu-project of the Centre of excellence in rehabilitation. The research material was the discussions in the future reminiscence workshops organized by the project. The data collection method was a thematic interview, which took place in groups of 7 and 2 people and as one individual interview (n = 10). Literated data were analyzed by data-driven content analysis.

According to the results, in the ideal situation of 2030, client-oriented rehabilitation will take place in the client's encounter, in the client's own environment, in client-oriented rehabilitation services and in multi-professional cooperation and networks. The client of rehabilitation is at the center of everything as a participant according to his or her own resources. Client-oriented rehabilitation services operate on a one-stop-shop basis, offering responsible client guidance and comprehensive assessment and rehabilitation. Services are flexible, timely, relevant and personalized, as well as early and inspiring low-threshold services that are equally and easily accessible. The rehabilitation system supports the client through multi-professional cooperation and the operation of functioning networks. The rehabilitator works as part of a network.

The results reinforce the notion that client orientation should be viewed at many levels. This should be taken into account when developing client-oriented practices in rehabilitation. In the future, it would be good to find out more about the client orientation of various rehabilitation tools and methods as well as digital solutions.