Nuorten ja TYPin työntekijöiden kokemuksia etäkuntouttavasta työtoiminnasta koronapandemian aikana

Abstract

Koronapandemian aiheuttamat muutokset työllistymistä edistävissä palveluissa ja erityisesti kuntouttavassa työtoiminnassa vaikuttavat asiakkaiden tilanteisiin pitkäkestoisesti. Asiakkaiden mukaan ottaminen palveluja suunnitellessa ja kokemuksen kautta saatu tieto auttavat parantamaan palveluja. Koronapandemian jatkuessa kuntouttavaan työtoimintaan on löydettävä uusia tapoja toteuttaa sitä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää etäkuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden NEET-nuorten sekä TYPin työntekijöiden kokemuksia etäkuntouttavasta työtoiminnasta koronapandemian aikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä etäkuntouttavaa työtoimintaa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Satakunnan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) Porin toimipaikan kanssa. Kyseessä oli laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoidut yksilö- ja ryhmähaastattelut. Haastateltavina oli kuusi nuorta ja neljä Satakunnan TYPin työntekijää. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan TYPin Porin toimipaikan nuoret asiakkaat ja heitä ohjanneet työntekijät olivat tyytyväisiä etäkuntouttavaan työtoimintaan. Luottamus niin TYPin työntekijöihin kuin työtoimintapaikkojen ohjaajiin kuvautui vahvana koronapandemian aiheuttamassa epävarmassa tilanteessa. Nuoret olivat motivoituneet etäkuntouttavaan työtoimintaan ja tärkeimmiksi asioiksi nuoret nostivat sosiaalisten kontaktien mahdollistumisen ja yhteisöllisyyden kokemisen. Etäkuntouttava työtoiminta toi nuorten arkeen myös struktuuria ja rutiinia. Haasteiksi etäkuntouttavassa työtoiminnassa nousi nuorten kokema ulkopuolisuuden tunne liittyen videovälitteisiin tapaamisiin ja osallisuuteen. Lisäksi TYPin työntekijät kokivat haasteena etäkuntouttavassa työtoiminnassa mielekkään ja sopivan sisällön rakentamisen huomioiden nuorten tarpeet ja tavoitteet. Opinnäytetyössä kehittämistarpeina nousi esiin kuntouttavan työtoiminnan palvelumuotoilu, tavoitteellisuus ja uusien toimintamallien kehittäminen, esimerkiksi porrastus- tai hybridimalli. Tutkimuksessa tutkittiin vain yhden TYPin asiakkaita ja palvelua, mutta tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää muissakin TYP-verkostoissa.

The changes in employment-promoting services and especially in rehabilitative work caused by the corona pandemic will have long-term effects on customers' situations. Involving customers in the design of services and gaining knowledge through experience, help to improve services. As the corona pandemic continues, new ways must be found to implement rehabilitative work. The purpose of the thesis was to find out the type of experiences NEET-youth and the employees that have participated in rehabilitative work, have in remote rehabilitative work during the corona pandemic. The aim was to produce information that can be utilized in the development of remote rehabilitation work. The thesis was done in co-operation with the Pori office of Satakunta's cross-sectoral joint service promoting employment (TYP). It was a qualitative study, using semi-structured individual and group interviews as data collection method. Six young people and four Satakunta TYP-employees were interviewed. The material was analyzed by datadriven content analysis. According to the results, the young customers of TYP's Pori office and the employees who guided them were satisfied with the remote rehabilitation work. Regardless the uncertain situation caused by the corona pandemic, the confidence in both TYP-employees and workplace supervisors was described as strong. The young people were motivated to work remotely, and the most important things raised were the enabling of social contacts and experiencing a feeling of community. Remote rehabilitation work brought structure and routine to the young people´s daily lives. The challenges experienced by young people were the feeling of outsourcing in connection with video-mediated meetings and inclusion. In addition, TYP's employees experienced the challenge of building meaningful and appropriate content in remote rehabilitation work that would take into account the needs and goals of the young people. In the thesis, service design, goal-orientation and development of new operating models of rehabilitative work, such as the grading or hybrid model, emerged as development needs. The study examined the customers and service of no more than one TYP, but the results could potentially be used in other TYP networks as well.