Maahanmuuttajataustaisten naisten synnytyspelot : animaatio maahanmuuttajanaisille
Pellikka, Venla; Pelo, Riikka (2021)
Pellikka, Venla
Pelo, Riikka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103203622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103203622
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on maahanmuuttajataustaisten naisten synnytyspelot ja se toteutettiin yhteistyössä maahanmuuttajille suunnatun Niitty-hankkeen kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisella menetelmällä, jonka tuotoksena on animaatio. Työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa maahanmuuttajataustaisten naisten synnytyspeloista ja niiden lievittämisestä. Tavoitteena oli myös lievittää ja ehkäistä maahanmuuttajien synnytyspelkoa tiedon avulla ja tukea aiheen puheeksi ottamista terveydenhoitajan vastaanotolla. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, millaisia synnytyspelkoja maahanmuuttajataustaisilla naisilla on ja miten niitä voidaan lievittää.
Maahanmuuttajataustaiset naiset kärsivät synnytyspelosta useammin kuin kantaväestöön kuuluvat naiset. Synnytyspelot ovat molemmissa ryhmissä osittain samankaltaisia. Esimerkiksi lapsen tai äidin vahingoittumisen pelko, synnytyskipu, epätietoisuus, synnytyksen kontrolloimattomuus, huono kohtelu henkilökunnan puolelta tai edellinen traumaattinen synnytys ovat pelkoa aiheuttavia tekijöitä. Maahanmuuttajilla synnytyspelko voi johtua myös tiedon puutteesta tai ristiriitaisista tiedoista, vieraasta yhteiskunnasta, silpomisesta, eriävistä käsityksistä intimiteettiin ja ruumiilliseen koskemattomuuteen liittyen sekä keisarileikkauksen, kommunikaatio-ongelmien ja hoitohenkilökunnan ennakkoluulojen pelosta. Synnytyspelolle altistavat myös erilaiset psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat, joita maahanmuuttajilla usein on. Synnytyspelkoa hoidetaan tukea ja tietoa antamalla erityisesti äitiysneuvolassa, mutta tarvittaessa myös synnytyspelkopoliklinikalla. Maahanmuuttajia ohjatessa on hyvä olla tietoinen kulttuurieroista, mutta samalla tulee kohdata jokainen yksilönä ja kysyä avoimesti kulttuuriin liittyvistä tavoista. Tulkkia tai muita keinoja kommunikoinnin avuksi on käytettävä tarvittaessa.
Terveydenhoitajien sekä muun hoitohenkilökunnan osaamista maahanmuuttajanaisten synnytyspelkoihin liittyen tulisi lisätä, joten opinnäytetyön sekä sen tuotoksena olevan animaation sisältämän tiedon olisi hyvä kulkeutua terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Tämä voisi toteutua kehittämistehtävässä, jossa hyödynnettäisiin opinnäytetyön teoriapohjaa. Jotta animaation sisältämä tieto tavoittaisi paremmin myös maahanmuuttajat, sitä voisi kääntää eri kielille.
Maahanmuuttajataustaiset naiset kärsivät synnytyspelosta useammin kuin kantaväestöön kuuluvat naiset. Synnytyspelot ovat molemmissa ryhmissä osittain samankaltaisia. Esimerkiksi lapsen tai äidin vahingoittumisen pelko, synnytyskipu, epätietoisuus, synnytyksen kontrolloimattomuus, huono kohtelu henkilökunnan puolelta tai edellinen traumaattinen synnytys ovat pelkoa aiheuttavia tekijöitä. Maahanmuuttajilla synnytyspelko voi johtua myös tiedon puutteesta tai ristiriitaisista tiedoista, vieraasta yhteiskunnasta, silpomisesta, eriävistä käsityksistä intimiteettiin ja ruumiilliseen koskemattomuuteen liittyen sekä keisarileikkauksen, kommunikaatio-ongelmien ja hoitohenkilökunnan ennakkoluulojen pelosta. Synnytyspelolle altistavat myös erilaiset psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat, joita maahanmuuttajilla usein on. Synnytyspelkoa hoidetaan tukea ja tietoa antamalla erityisesti äitiysneuvolassa, mutta tarvittaessa myös synnytyspelkopoliklinikalla. Maahanmuuttajia ohjatessa on hyvä olla tietoinen kulttuurieroista, mutta samalla tulee kohdata jokainen yksilönä ja kysyä avoimesti kulttuuriin liittyvistä tavoista. Tulkkia tai muita keinoja kommunikoinnin avuksi on käytettävä tarvittaessa.
Terveydenhoitajien sekä muun hoitohenkilökunnan osaamista maahanmuuttajanaisten synnytyspelkoihin liittyen tulisi lisätä, joten opinnäytetyön sekä sen tuotoksena olevan animaation sisältämän tiedon olisi hyvä kulkeutua terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Tämä voisi toteutua kehittämistehtävässä, jossa hyödynnettäisiin opinnäytetyön teoriapohjaa. Jotta animaation sisältämä tieto tavoittaisi paremmin myös maahanmuuttajat, sitä voisi kääntää eri kielille.