Agrometsätalouden menetelmiä ja mahdollisuuksia Suomessa
Savela, Iiris (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103193598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103193598
Tiivistelmä
Agrometsätaloudessa maatalouden toimintaedellytyksiä parannetaan puuvartisten kas-vien avulla tai maataloutta harjoitetaan metsätalouteen integroituneena. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella agrometsätalouden menetelmiä ja mahdollisuuksia Suomessa sekä agrometsätalouden esteitä ja hidasteita. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena keräämällä aineistoa sähköisenä kyselynä ja asiantuntijahaastatteluina. Agrometsätalouden harjoittajat koottiin nettisivulle agrometsätalouskartalle.
Agrometsätalousmenetelmiä integroitiin tutkimukseen osallistuneiden tiloilla monipuolisesti pelto- ja metsäympäristöihin. Puustoista laidunnusta harjoitettiin metsissä ja/tai puustoisilla luonnonlaitumilla. Metsissä tuotettiin myös yrttejä, arvosieniä ja mahlaa.
Peltoympäristöissä toimenpiteet jakautuivat puustoisiin laidunnurmiin, puustoisiin vyöhykkeisiin metsien ja vesistöjen reunoilla sekä pellon poikki kulkeviin puustoisiin kujanteisiin. Pelto- ja laidunympäristöissä voidaan puuston avulla vaikuttaa vesitalou-teen, hallita tuulihaittoja, parantaa eläinten hyvinvointia sekä lisätä peltoekosysteemin monimuotoisuutta. Puustoisilla vyöhykkeillä ja laitumilla voidaan tuottaa ruokaa, arvo-puita sekä muita hyödykkeitä. Pellon ja metsän välisiä reunavyöhykkeitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin.
Puustoista laidunnusta voitaisiin lisätä ottamalla uudelleen käyttöön metsittyneitä laidunalueita. Puustoista laidunnusta voidaan integroida myös talousmetsiin sekä etsiä keinoja puuston integroimiseksi nykyaikaiseen maidontuotantoon. Metsäympäristössä luonnontuotteiden talteenottoa tulisi kehittää. Esimerkiksi marjojen ja arvosienten tuotantoa voidaan tehostaa. Agrometsätalouden harjoittamisen tärkeimmät motiivit olivat halu parantaa ympäristön tilaa, sekä kiinnostus uuden kokeilemiseen. Keskeiset esteet liittyivät tiedon- ja resurssien puutteeseen, asenteisiin ja byrokratiaan.
Agrometsätalousmenetelmiä integroitiin tutkimukseen osallistuneiden tiloilla monipuolisesti pelto- ja metsäympäristöihin. Puustoista laidunnusta harjoitettiin metsissä ja/tai puustoisilla luonnonlaitumilla. Metsissä tuotettiin myös yrttejä, arvosieniä ja mahlaa.
Peltoympäristöissä toimenpiteet jakautuivat puustoisiin laidunnurmiin, puustoisiin vyöhykkeisiin metsien ja vesistöjen reunoilla sekä pellon poikki kulkeviin puustoisiin kujanteisiin. Pelto- ja laidunympäristöissä voidaan puuston avulla vaikuttaa vesitalou-teen, hallita tuulihaittoja, parantaa eläinten hyvinvointia sekä lisätä peltoekosysteemin monimuotoisuutta. Puustoisilla vyöhykkeillä ja laitumilla voidaan tuottaa ruokaa, arvo-puita sekä muita hyödykkeitä. Pellon ja metsän välisiä reunavyöhykkeitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin.
Puustoista laidunnusta voitaisiin lisätä ottamalla uudelleen käyttöön metsittyneitä laidunalueita. Puustoista laidunnusta voidaan integroida myös talousmetsiin sekä etsiä keinoja puuston integroimiseksi nykyaikaiseen maidontuotantoon. Metsäympäristössä luonnontuotteiden talteenottoa tulisi kehittää. Esimerkiksi marjojen ja arvosienten tuotantoa voidaan tehostaa. Agrometsätalouden harjoittamisen tärkeimmät motiivit olivat halu parantaa ympäristön tilaa, sekä kiinnostus uuden kokeilemiseen. Keskeiset esteet liittyivät tiedon- ja resurssien puutteeseen, asenteisiin ja byrokratiaan.