Kolmen eri biohiililaadun vaikutus raiheinän satoon kasvihuoneastiakokeessa
Rosti, Mervi (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103223671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103223671
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin kolmesta eri lähtömateriaalista valmistetun biohiilen vaikutusta westerworldinraiheinän (Lolium multiflorum var. westerworldicum) kasvuun ja satoon. Työn tilaajana oli Hamk Bio. Kokeen biohiilet valmistettiin puutarhajäterisusta, puhdistamolietepohjaisesta mädätteestä sekä purkupuusta.
Massat pyrolysoitiin 600 C°:ssa hitaalla pyrolyysilla, jonka jälkeen ne lisättiin hiekkaiseen kasvualustaan ja riippuen käsittelystä, lisättiin myös lannoite alustaan. Käsittelyitä kokeessa oli kahdeksan ja toistoja neljä. Jokaisesta biohiililaadusta oli kaksi käsittelyä, lannoittamaton ja väkilannoitettu. Käsittelyistä kaksi oli kontrolleja, joihin ei laitettu biohiiltä. Koe pidettiin Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksen kasvihuoneella 17.2.2020 – 30.3.2020. Kahden viikon välein raiheinä leikattiin ja kuivattiin, josta saatiin käsittelyiden kuivapainot. Kokeen jälkeen tarkkailtiin vielä, näkyykö nuutumisnopeudessa eroja käsittelyiden välillä.
Puhdistamolietepohjainen biohiili tuotti keskimäärin 42 % suuremman kuiva-ainesadon verrattuna lannoittamattomiin käsittelyihin. Minkään kokeessa olleen biohiililaadun lisäyksellä ei havaittu olevan lannoitusvaikutusta silloin, kun kasvualusta oli peruslannoitettu väkilannoitteella. Lannoitettujen käsittelyiden kuiva-ainesatojen välillä ei havaittu suuria eroja. ”Lietehiilen” parempi sadontuotto johtui luultavasti sen sisältämästä fosforista, kalsiumista tai suotuisammasta rakenteesta kahteen muuhun biohiileen verrattuna.
Massat pyrolysoitiin 600 C°:ssa hitaalla pyrolyysilla, jonka jälkeen ne lisättiin hiekkaiseen kasvualustaan ja riippuen käsittelystä, lisättiin myös lannoite alustaan. Käsittelyitä kokeessa oli kahdeksan ja toistoja neljä. Jokaisesta biohiililaadusta oli kaksi käsittelyä, lannoittamaton ja väkilannoitettu. Käsittelyistä kaksi oli kontrolleja, joihin ei laitettu biohiiltä. Koe pidettiin Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksen kasvihuoneella 17.2.2020 – 30.3.2020. Kahden viikon välein raiheinä leikattiin ja kuivattiin, josta saatiin käsittelyiden kuivapainot. Kokeen jälkeen tarkkailtiin vielä, näkyykö nuutumisnopeudessa eroja käsittelyiden välillä.
Puhdistamolietepohjainen biohiili tuotti keskimäärin 42 % suuremman kuiva-ainesadon verrattuna lannoittamattomiin käsittelyihin. Minkään kokeessa olleen biohiililaadun lisäyksellä ei havaittu olevan lannoitusvaikutusta silloin, kun kasvualusta oli peruslannoitettu väkilannoitteella. Lannoitettujen käsittelyiden kuiva-ainesatojen välillä ei havaittu suuria eroja. ”Lietehiilen” parempi sadontuotto johtui luultavasti sen sisältämästä fosforista, kalsiumista tai suotuisammasta rakenteesta kahteen muuhun biohiileen verrattuna.